Luterilaiset ja helluntailaiset tekivät sovinnon – Arkkipiispa: "Haluan pyytää anteeksi kaikkea sitä syntiä"

Luterilaiset ja helluntailaiset tekivät sovinnon – Arkkipiispa: "Haluan pyytää anteeksi kaikkea sitä syntiä"

04.10.2018 14:45 - Freija Özcan | Kotimaa

Helluntaiherätyksen syyspäivillä Helsingissä torstaina solmittiin sovinto helluntailaisten ja luterilaisten välille. Sovintotapahtumassa luterilaista kirkkoa edustanut arkkipiispa Tapio Luoma ja helluntaiherätystä edustanut pastori Klaus Korhonen pyysivät anteeksi omien kirkkokuntiensa puolesta.

– Haluamme pyytää anteeksi, että olemme syyllistyneet toisen uskon vähättelyyn, jopa mitätöimiseen, emmekä ole kääntäneet toista poskea vaan antaneet takaisin, Klaus Korhonen lausui.

– Haluan tässä pyytää anteeksi kaikkea sitä syntiä ja pahoja, kovia sanoja, joita me luterilaiset olemme historian kuluessa sanoneet, Tapio Luoma puolestaan sanoi. Tämän jälkeen Korhonen ja Luoma julistivat kumpikin oman kirkkokuntansa osalta toiselle synninpäästön. Korhonen korosti, että sovinnossa on kyse jostain, mikä tapahtuu sydänten tasolla.

– Tämä ei merkitse opillisten erojen poispyyhkimistä, hän huomautti. Luoma totesi tunnistavansa luterilaisessa kritiikissä myös kateutta.

– On vaikea saarnaa tehdessään katsoa ikkunasta, miten helluntaiseurakuntaan menee paljon väkeä, hän sanoi. Helluntaiherätyksen historioitsija Jouko Ruohomäki muisteli sovintotapahtumassa helluntailaisten ja luterilaisten vaikeaa suhdetta. Helluntailaisia verrattiin itseään huumaaviin noitiin ja tanssiviin dervisseihin. Monet käytännön asiat tuottivat myös ongelmia, kuten se, minne sai haudata ja missä sai siunauksen toimittaa.

– Muistan itsekin 1980-luvun puolivälissä siunanneeni vainajan hautausmaan välinevarastossa, Ruohomäki kuittasi. Vastaavasti helluntailaiset moittivat etenkin luterilaisia pappeja leipäpapeiksi.
Sovinnon hetki oli tulosta vuosikymmenten keskusteluista luterilaisten ja helluntailaisten välillä. 2000-luvulla dialogia on käyty puolivuosittain. Yhdessä on syöty ja rukoiltu samalla, kun on pohdittu käytännön kysymyksiä, kuten avioliittoon vihkimistä ja hautaamista, ja isoja teologisia aiheita, kuten kastetta ja ehtoollista.

Tampereen piispa Matti Repo totesikin omassa puheenvuorossaan, että Jumalan toiminta kasteessa ja ehtoollisessa on merkittävä perusta, jonka pohjalta luterilaiset ja helluntailaiset ovat voineet alkaa vaalia yhteyttään.