Hengen ja lihan sota meissä

kirjoittaja jarrut La Maalis 13, 2021 8:47 am

Hengen ja lihan sota meissä
Olavi Peltola
https://www.evankeliumikoulu.fi

”Liha haluaa toista kuin Henki, Henki toista kuin liha. Ne sotivat toisiaan vastaan, ja siksi te ette tee mitä tahtoisitte.” (Gal .5:17.) On todella nöyryyttävää huomata, että synti ja Jumalan vastainen vanha ihminen, liha, asuu meissä uskovissa koko elämämme ajan (Room. 7:17). Sen pitäisi olla ristiinnaulittu, mutta kuitenkin se elää. Synnin tahto on lihan tahto ja se on aina vihamielinen Jumalaa kohtaan (Room. 8:7). Meissä oleva synti ja liha vastustavat Pyhää Henkeä. Valvovassa uskovassa riehuukin lakkaamaton sisällissota.

Henki sotii lihaa vastaan ja liha sotii Henkeä vastaan. Emme saa jäädä synteihimme, vaikka olemmekin jatkuvasti syntisiä – siinä pysyvä ristiriita. Uskova pyrkii irti synnistä, synti on hänelle vierasta, mutta hän huomaa, että synti on piintynyt häneen. Ei ole helppoa oppia tottelemaan Henkeä, joka käyttää armon sanaa. Synti viettelee ja lumoaa emmekä huomaa, milloin annamme synnille valtaa.

Emme helposti erota, mikä on vanhan ihmisen tahtoa ja mikä taas uuden ihmisen ja Hengen. Ne ovat aina ja kaikessa samanaikaisesti läsnä. Valvominen ja siihen liittyvä jokapäiväinen katumus, vanhan ihmisen kuolettaminen ja huokailu Hengen voitolle pääsemiseksi on oleellinen uskovan tunnusmerkki. Siinä taistelussa monet selvät UT:n kehotukset oikeaan vaellukseen ovat suurena apuna.

Eräs vaikeus tässä taistelussa on se, että suhteessa Jumalaan haluamme olla lakihenkisiä, mutta arkielämässämme ja elämäntavoissamme haluamme olla vapaita, ilman lakia, ja noudattaa vapauden varjolla omia itsekkäitä pyyteitämme ja himojamme. Hengen totteleminen on ytimeltään Kristukseen armoon tarttumista, mutta samalla lakkaamatonta taistelua itsessämme asuvaa syntiä ja sen ilmauksia vastaan.

Joudumme vanhan virren sanoin usein toteamaan: ”Sotinut olen, vaan en ole voittanut.” Tämän pysyvän jokapäiväisen taistelun tähden uskonelämä on luonteeltaan pikemminkin kaiken vastaanottamista Jumalalta kuin itsensä antamista Jumalalle, enemmänkin halajamista kuin omistamista, hurskaaksi tulemista kuin hurskaana ole-mista.Jokainen uskova myös hioutuu, oppii ja kypsyy Jumalan koulussa. Itse elämäkin jotain opettaa.

Tapahtuu myös eettistä muuttumista.Jatkuva Jumalan sanan kanssa eläminen vaikuttaa ajatteluun, mielipiteisiin, käyttäytymiseen ja valintoihin. ”Synti suurenee, vika vähenee”, sanoivat vanhat kristityt.Yleensä tällainen ”paremmaksi tuleminen” on sellaista, jota ei itse huomaa. Jos toiset sen näkevät, on siitä oltava kiitollinen, sillä se on tarkoitettukin toisia varten. Jumalan edessä olemme joka hetki syntisinä kokonaan meille luetun
Kristuksen pyhyyden varassa.

Ihmeellisintä on kuitenkin se, että Herra, joka on aloittanut meissä hyvän työnsä, on sen myös vievä meissä, niin kovin keskeneräisissä, hyvään päätökseen (Fil. 1:6, KR 38.

[/font]

kirjoittaja jarrut La Maalis 13, 2021 9:06 am

Kun lihan pitää olla Ristiinnaulittu, se tarkoittaa sitä,
jotta se ei enää määrää, elämäämme, eikä tekemisiämme.

Vaan Uudestisyntyneen ihmisen elämässä
määrä nyt Jumalan Sanan opetukset;
se Jeesuksen antama uusi käsky,

Johanneksen evankeliumi:

13:34 Uuden käskyn minä annan teille,
että rakastatte toisianne, niin kuin minä
olen teitä rakastanut -
että tekin niin rakastatte toisianne.

Tällä, "että tekin rakastatte toisianne"
ymmärtämisessä voi olla vasta uskoon tulleen
kohdalla vaikeuksia, ensin sen ymmärtämisen kanssa
ja sitten sen toteuttamisen kanssa, ennen kuin on päästy
oppimaan perusasiat. Rakkaus-sana kuulostaa hyvin oudolta
maailman polulta tulleen ihmisen korvissa.

Jeesus Rakastaa meitä kaikkia, niin paljon että antoi henkensä meidän syntisten edestä,
ja tällä Rakkaudella Rakastaminen on vaikeampaa. Vastauudestisyntynyt hengellinen vauva
ei sitä heti tajua, mutta oppii, kun saa terveellistä ravintoa ja ystävällistä lähimmäisyyttä.

Ja vaikka ei saisikaan, niin kuin joskus käy, Jumalan Sanan ja Hengen kautta sitä saa,
eikä kukaan ole koskaan yksin, vaan Jeesus Kristus on kaikkien lastensa kanssa loppuun
asti, eikä Ketään hylkää eikä jätä sen vuoksi, ettei hän jotakin asiaa ymmärrä, tai
ei osaa rakastaa, ei edes itseään ja vielä vähemmän toisia.

Jeesuksen Kristuksen ARMO kasvattaa jokaista, joka siitä elää.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
		1	2	3	4	5
6	7	8	9	10	11	12
13	14	15	16	17	18	19
20	21	22	23	24	25	26
27	28	29	30	31

Hengen ja lihan sota meissä

Hengen ja lihan sota meissä

Hengen ja lihan sota meissäOlavi Peltolahttps://www.evankeliumikoulu.fi

Vs: Hengen ja lihan sota meissä

Hengen ja lihan sota meissä
Olavi Peltola
https://www.evankeliumikoulu.fi