Minkä lajin henkiä?

kirjoittaja jarrut Pe Loka 08, 2021 6:08 am

Minkä lajin henkiä? mark. 9: 17–29
2. paastonajan sunnuntai

(Perusta 1/2014)

Takana on kokemus kirkastusvuorelta. Jeesus on hetken jo lähellä taivasta ja itsensä puolesta olisi ollutvarmaan valmis lähtemään kotiin. Mutta meidän tähtemme hän jää vielä saattamaan tehtävänsä loppuun asti. Jeesus on selvästi turhautunut epäuskoisiin ihmisiin. Hänellä on 30 vuotta takana tässä langenneessa maailmassa. Maistettuaan jälleen hetken kotoista kirkkautta, hän ei jaksaisi enää tätä maailmaa. Aadamin valinnan jälkeen asiat ovat olleet maailmassa huonolla tolalla. Saatanan tavoitteena oli vääristää Jumalan totuudet ja tuhota se, minkä Jumala on luonut. Saatana tappaa siellä, missä Jumala luo elämää. Saatana varastaa sen, mikä kuuluu Jumalalle. Jeesus katselee kaikkea tätä ja tuntee murhetta. Hän onkin ainoa, joka näkee tilanteen kirkkaasti,
sillä hänellä on kokemus siitä, mitä on olla täydellisessä sopusoinnussa Jumalan kanssa. Hän osaa verrata ja näkee, miten epänormaalissa tilassa tämä maailmamme on.

Jeesuksen tehtävänä oli käyttää lyhyt aikansa opetuslasten kouluttamiseen ja sitten kuolla ristillä meidän syntiemme tähden. Mutta näiden päätehtävien sivussa hän katseli tätä kärsivää maailmaa ja tunsi sääliä ihmisiä kohtaan. Kun hän kohtaa perheen, jossa on riivattu poika, hän pyytää, että poika tuodaan hänen luokseen. Jeesus, joka muutoin oli hiljainen – se joka ”ei korota ääntään kaduilla”– ottaa nyt komennon käsiinsä. Väkijoukko alkoi virrata paikalle. Ihmisjoukko vaistoaa, että nyt tapahtuu jotain jännittävää. Jeesus ei jää odottamaan maksimaalista yleisöä vaan nopeasti hoitaa tilanteen käskien riivaajahenkeä. Tarkoitus ei ole järjestää näytöstä vaan auttaa poikaa.

Oireet muistuttavat varmaankin epilepsiaa. Monet ovat arvelleet, että siihen aikaan ihmiset tietämättömyydessään luulivat epilepsiaa pahojen henkien aiheuttamaksi. Olisihan se ollut yhtä lailla hieno ihme, että Jeesus olisi parantanut epilepsian. Olisi kuitenkin kovin kummallista, että Jeesus olisi ollut niin oman aikansa lapsi, ettei olisi osannut erottaa fyysistä sairautta riivaustilasta. Tai että hän olisi antanut ihmisten luulla kyseessä olevan riivaajan vastoin omaa parempaa tietoaan. Jos hän on Jumalan Poika, on hänellä varmasti ollut parempi diagnoosi tämän pojan tilasta kuin meillä. Jeesus ei ensinkään puhuttele poikaa, vaan hänessä asuvaa henkeä. Riivaajahenki puolestaan reagoi Jeesuksen läsnäoloon ja alkaa välittömästi riuhtoa poikaa. Tapahtuu henkien kohtaaminen ja henkien taistelu. Jeesus kyselee isältä pojan tilasta. Näin Jeesus tutkii tarkemmin, miten syvästi poika on riivaajan kahleissa ja miten paljon vahinkoa on jo ehtinyt tapahtua. Poika on menettänyt kykynsä kommunikoida.

Riivaajahenki on lisäksi ajanut poikaa itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Näillä kysymyksillä Jeesus kartoittaa tilanteen. Sitten hän päättäväisesti käskee riivaajahenkeä lähtemään pojasta. Poika itse on melkein sivussa tapahtumasta. Poika on vain taistelutanner. Jeesus puhuttelee riivaajaa nimellä ”kuuro ja mykkä henki”. Käsky on tulla ulos, ja paluu on kielletty.

Suurin osa kristikunnasta elää luontevasti henkivaltojen todellisuuden kanssa. Me tässä pienessä länsimaisessa nurkassa olemme vieraantuneet tästä todellisuuden osa-alueesta. Eräs afrikkalainen piispa kertoi minulle, että he ovat kyllä oppineet ajamaan omat riivaajansa ulos ihmisistä, mutta kun heidän seurakuntalaisensa ovat asuneet jonkin aikaa Euroopassa, heihin tarttuu sellaisia riivaajia, joita afrikkalaiset pastorit eivät osaa ajaa ulos. Piispa kyseli, olemmeko me oppineet ajamaan eurooppalaiset riivaajat ulos? Tässä on aika hyvä kysymys. Olemmeko edes tunnistaneet nämä riivaajat?

Opetuslapset eivät tunnistaneet eivätkä kyenneet ajamaan tätä riivaajaa ulos. Ehkä ei ole yllättävää, että meilläkin on heikkouksia tällä alueella. Meidän tulee siis kuulla Jeesuksen ohje rukoilla entistä vakavammin ja etsiä Herran viisautta ja voimaanäissä taisteluissa ajan henkeä vastaan.Tärkeintä on kuitenkin se, mikä oli myös Jeesuksen päätehtävä; julistaa Jumalan sanaa ja seurata Jeesusta ristiä kantaen. •

Timo Keskitalo
pastori, Helsinki
https://sti.fi/images/sa21_1.pdf

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
				1	2	3
4	5	6	7	8	9	10
11	12	13	14	15	16	17
18	19	20	21	22	23	24
25	26	27	28	29	30