Usko ei muuta uskon päämäärää

kirjoittaja Hellevi Ma Heinä 24, 2023 8:40 am

Usko ei muuta uskon päämäärää

Hyvinkää, Finland

”Minä riennän kohti päämäärää, voittopalkintoa, johon Jumala on minut
taivaallisella kutsumisella kutsunut Kristuksessa Jeesuksessa” (Fil. 3:14).
Mitä palkintoa kohti apostoli rientää? ”Luen kaikki tappioksi”, hän sanoo,
”että voittaisin omakseni Kristuksen ja minun havaittaisiin olevan hänessä.”

Tässä päämäärä on sanottu. Varmemmaksi vakuudeksi ja selitykseksi,
hän lisää: ”…ja omistavan, ei omaa vanhurskautta, sitä joka laista tulee
vaan sen, joka tulee Kristuksen uskon kautta.”

Nyt tiedämme mitä päämäärää hän tarkoittaa kun hän sanoo: ”Minä riennän
kohti päämäärää.” Mutta eikö hän ollut jo saavuttanut tätä päämäärää;
lahjavanhurskautta? Juuri se, että kysyt näin, etkä ymmärrä Paavalia,
osoittaa, ettei sinun sisäinen ihmisesi ole samanlainen kuin Paavalin.
Opi siis, että uskonvanhurskauden täytyy olla päämäärä läpi koko elämän – ei
vain uskon elämän alussa. Alusta loppuun uskonvanhurskaus on päämäärä, jota kohti
sinun on kurottauduttava.

Kyse ei ole siitä, että omistaisit uskon vanhurskauden selkeänä tietona,
vaan siitä, että uudistut siinä ja iloitset siitä jatkuvasti ja elävästi.
Kyse on myös siitä, että omistat sellaisen omantunnon lohdutuksen
kaikkia syntejä ja heikkouksia vastaan, että tiedät jo olevasi Kristuksessa
pyhä ja puhdas. Hänessä sinä olet puhdas ja nautit Isän rakkaudesta
samalla tavoin kuin Poika.

Jos meillä on siis sama mieli kuin Paavalilla, ja terve armon elämä, me emme
tahdo enää olla sellaisten mukana, jotka sanovat, että jos olemme päässeet uskoon
ja varmuuteen, silloin meidän päämääränämme ei enää ole uskosta tuleva
vanhurskaus, vaan elämän vanhurskauden saavuttaminen.

Sellainen usko, joka muuttaa päämäärämme, on väärä ja vaarallinen eksytys.
Meidän on hyvä tietää, että jos olemme päässeet varmuuteen armosta, ei meidän
kiintopisteemme sen jälkeen ja sen tähden saa olla jokin muu. Meidän tulee apostolin
tavoin rientää kohti samaa päämäärää kuin aina ennenkin, nimittäin kohti
sitä päämäärää, että voittaisimme yhä enemmän omaksemme Kristuksen
ja sen vanhurskauden, joka meillä on hänessä.

Tiedämme, että kaikki todellinen pyhitys on lähtöisin ainoastaan tästä uskosta,
rauhasta ja ilosta Herrassa.

C.O. Rosenius (1816-1868)

Ote kirjasta Leipäset. 1990.
https://kristitynfoorumi.org/lehdet/AR222014.pdf

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
		1	2	3	4	5
6	7	8	9	10	11	12
13	14	15	16	17	18	19
20	21	22	23	24	25	26
27	28	29	30	31