Janne Saarela // Jaakobin kirje

kirjoittaja Hellevi Ma Kesä 03, 2024 6:11 am

Jaakobin kirje
Kirjoittaja Janne Saarela

Johdanto

Eräs tunnettu raamatunopettaja on sanonut, että Raamatun tekstejä lukiessa törmää kahdenlaisiin ongelmiin. Ensinnäkin kohtaamme jakeita joita on vaikea ymmärtää. Tällöin on hyvä kääntyä kommentaarien puoleen. Toinen ongelma syntyy siitä, että jotkut jakeet on helppo ymmärtää, mutta niin vaikea toteuttaa käytännössä. Ei liene yllätys, että Jaakobin kirje synnyttää viimeksi mainitun ongelman, vaikkakin muutama kirjeessä esiintyvä jae onkin mietityttänyt uskovia jo vuosisatojen ajan.

Tässä kirjoituksessa käsitellään Jaakobin kirjeen kirjoittajaa, vastaanottajia, kirjoitusajankohtaa ja sisältöä. Lopuksi nostan esiin joitan silmiinpistäviä kohtia.

Kirjoittaja

Kirjoittaja esittelee itsensä Jaakobina (1:1). Uusi testamentti mainitsee viisi Jaakob -nimistä henkilöä.

Jaakob Sebedeuksen poika, Johanneksen veli. Yksi kahdestatoista (Mark. 1:19).
Jaakob Alfeuksen poika. Yksi kahdestatoista (Mark. 3:18).
Jaakob, opetuslapsi Juudaksen isä (Luuk. 6:16).
Jaakob, nuorempi (Mark. 15:40).
Jaakob, Jeesuksen veli. Jerusalemin seurakunnan johtaja. (Mark. 6:3; Ap.t. 15:13).

Ainut varteenotettava vaihtoehto on Jaakob, Jeesuksen veli. Apostoli Jaakobkin (nro 1) kuoli jo vuonna 44 (Ap.t. 12:2). Jaakobin, Jeesuksen veljen kirjoittajuutta tukee myös seuraava mielenkiintoinen huomio. Uudessa testamentissa esiintyy lause ”lausua nimi jonkun ylitse” vain kaksi kertaa: Jaakobin puheessa Ap.t. 15:17 (ἐπικέκληται τὸ ὄνομά μου ἐπ’ αὐτούς) ja hänen kirjeessään 2:7(ὄνομα τὸ ἐπικληθὲν ἐφ’ ὑμᾶς).

Jaakob

Jaakob ei uskonut Jeesukseen Hänen elinaikanaan (Joh. 7:2-5). Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus ilmestyi Jaakobille (1. Kor.15:7). Jaakob oli todennäköisesti mukana helluntaipäivän tapahtumissa (Ap.t. 1:14). Hänestä tuli myöhemmin Jerusalemin seurakunnan johtaja (Ap.t. 12:17, 15:13; Gal. 2:9). Josefuksen kirjoitusten perusteella tiedämme, että Jaakob tapettiin Jerusalemissa vuonna 62 saddukeusten toimesta.

Vastaanottajat

Vastaanottajaksi esitellään 12 hajaannuksessa asuvaa sukukuntaa. Tämä lausuma voidaan tulkita kahdella eri tavalla.

Kirjaimellisesti: Vastaanottajat ovat hajaannuksessa olevat juutalaiskristityt.
Vertauskuvallisesti: Vastaanottajina ovat kaikki kristityt ympäri Rooman valtakuntaa.
Lopullista vastausta on mahdotonta antaa. Ottaen huomioon Jaakobin työympäristön juutalaisten keskuudessa, vaihtoehto 1 vaikuttaisi paremmalta.

Kirjoitusajankohta

Koska idämme kirjeen kirjoittajaa Jeesuksen veli Jaakobina, kirje on kirjoitettu ennen vuotta 62. Ensinnäkin seurakuntarakenne näyttää olevan melko yksinkertainen: opettajat 3:1 ja vanhimmat 5:14. Toiseksi seurakunnan kokoontumispaikkana näyttää toimivan synagoga. Jakeessa 2:2 oleva kreikan kielen sana ”συναγωγὴν” voi nimittäin tarkoittaa synagogaa tai kokousta. Ei ole pois suljettua, että kirje olisi kirjoitettu jo 40-luvulla. Silloin se olisi UT:n vanhin kirje.

Kirjeen sisältö

”Jaakobin kuunteleminen merkitsee Jeesuksen kuuntelemista” – tiivistää hyvin kirjeen sisällön. Sisältö vastaa hyvin pitkälle Jeesuksen vuorisaarnaa, kuten seuraavasta taulukossa näemme. Kirje on hyvä esimerkki siitä, miten uskovien vaelluksen sisältö rakennettiin Jeesuksen opetuksien varaan. Kaikki Uudessa testamentissa viittaa siihen, että Jeesuksen opetuksia säilytettiin melko tarkasti.

1:2 Ilo koettelemuksissa Matt. 5:10–12
1:4 Kehotus täydellisyyteen Matt. 5:48
1:5 Hyvien lahjojen pyytäminen Matt. 7:7–11
1:20 Vihaa vastaan Matt. 5:22
1:22 Sanan kuulijat ja tekijät Matt. 7:24–27
2:10 Koko lain pitäminen Matt. 5:19
2:13 Laupeuden autuus Matt. 5:7
3:18 Rauhan tekemisen autuus Matt. 5:9
4:4 Ystävyys maailman kanssa
on vihollisuutta Jumalaa vastaan Matt. 6:24
4:10 Nöyrien saama siunaus Matt. 5:5
4:11–12 Toisten tuomitsemista vastaan Matt. 7:1–5
5:2–6 Koi ja ruoste raiskaavat rikkaudet Matt. 6:19
5:10 Profeetat esimerkkinä Matt. 5:12
5:12 Vannomista vastaan Matt. 5:33–37

Sen lisäksi, että kirjeessä on vahvoja yhtymäkohtia vuorisaarnaan, joitain yhtymäkohtia voi löytää muihin Jeesuksen opetuksiin:

1:6 Rukoileminen ilman epäilyä Matt. 21:21
2:8 Lähimmäisenrakkaus Matt. 22:39
3:1 Halu ryhtyä opettajaksi Matt. 23:8–12
3:2 Väärien sanojen tuomio Matt. 12:36–37
5:9 Tuomio on ovella Matt. 24:33

Tyyli

Jaakobin kirjoitus on pareneettinen. Pareneettinen tyyli oli runsaassa käytössä ensimmäisellä vuosisadalla ja se sisälsi eettisiä sääntöjä ja ohjeita, mutta ilman selkeää rakennetta. Tämän vuoksi Jaakobin kirjeen rakennetta on vaikea hahmottaa. Tyylille oli myös tyypillistä lyhyet käskylauseet, joita selvennettiin vertauksilla ja sovelluksilla. Lisäksi oli tavallista käydä keskustelua kuvitellun vastustajan kanssa ja ajaa hänet nurkkaan. Tämä näkyy kirjeessä jakeissa 2:14–26. Myös Paavali käytti kyseistä tehokeinoa (Room.3).

Kirjeessä ei esiinny Jeesuksen elämän merkittävimpiä tapahtumia tai kristinuskon perusoppeja ylipäänsä. Syynä saattaa yksinkertaisesti olla se, että vastaanottajat eivät kyseenalaistaneet niitä. Kirjeen tarkoitus on muutenkin eettinen, ei opillinen.

vs. Paavali

Monet ovat huomanneet näennäisen ristiriidan Jaakobin opetuksen ja Paavalin välillä. Tämän mukaan Paavali opettaa uskosta vanhurskauttamista (Room.4), mutta Jaakob opettaa teoista vanhurskauttamista (2:24). Tämä oli suurin syy siihen, että Luther nimitti Jaakobin kirjettä ”olkikirjeeksi”. Luther piti kirjettä mitättömänä, koska se ei käynyt yhteen Paavalin opetuksen kanssa. Onko Paavalin ja Jaakobin opetus ristiriidassa?

Paavali opetti uskosta vanhurskauttamista, mutta se tähtäsi pyhään elämään (Gal. 5:13–14). Lienee parasta nähdä Paavalin ja Jaakobin taistelevan eri rintamalla. Paavali tahtoo osoittaa, että juutalainen ei pelastu turvautumalla kansalaisuuteensa ja sen merkkeihin (ympärileikkaukseen, juhlapäiviin jne.) Jaakob taistelee Paavalin opetuksen väärinymmärrystä vastaan, joka tyytyi uskoon unohtaen teot ja rakkauden. Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen pohjalta tiedämme, että Paavali ja Jaakob olivat sopineet yhteisestä evankeliumista (Gal. 2:9). Näin ollen Jaakobin kirje ei ole ”olkikirje” vaan tärkeä lisä, joka tuo tasapainoa uskovan oikeanlaiseen elämään. Kuten Paavali sanoo, meidät on pelastettu hyviä tekoja varten (Ef. 2:10).

Poimintoja

Parasta Jumalanpalvelua on käydä katsomassa ahdingossa eläviä, joista orvot ja lesket toimivat esimerkkeinä (1:27). Naisleskit olivat tuohon aikaan huonossa asemassa taloudellisesti. Kun Jeesus herätti Nainin kaupungissa lesken pojan kuolleista, Hän turvasi samalla naisen taloudellisen elämän (Luuk. 7:11–17). Jerusalemin seurakunnan taloudenhoitajan painajainen toteutui, kun seurakunta oli rahallisesti tiukilla, koska he pitivät huolta leskistä, jotka saapuivat Jerusalemiin viettämään eläkepäiviään (Ap.t. 6:1–7; 2. Kor. 9–10). Syynä raha-ahdinkoon saattoivat olla myös diasporasta Jerusalemiin tulleet muut juutalaiset, jotka jäivät uskoon tulon jälkeen sinne asumaan.

Jumalan valtakunta luvataan niille, jotka uskovat Jeesukseen 2:5. Jaakobin lausunto on hyvin yhteneväinen Paavalin opetuksen kanssa. Jumala valitsi ne, jotka eivät ole itsessään mitään (1 Kor. 1).
Jos kohtelemme rikasta paremmin kuin köyhää, teemme synnin (2:1–13). Samanlainen ongelma vaivasi myös Korintin seurakuntaa, jossa köyhät joutuivat katsomaan vierestä rikkaiden mässäilyä. Monet olivat sen vuoksi kokeneet Jumalan tuomion. (1. Kor. 11). ”Älä katso ihmiseen” on varmasti yksi vaikeimpia Uuden testamentin käskyjä.

On turha luottaa tuomiolla uskoon, ellemme ole osoittaneet eläessämme laupeutta 2:13. Todellinen usko paljastuu arkielämän koetteluissa. Taustalla kaikuu Jeesuksen opetus: ”Niin kuin Jumala on antanut anteeksi teille, niin antakaa tekin”.
Kielen hallitseminen kertoo uskostasi 3:1–12.

Elämän epävarmuus. Kaikki asiat ovat lopuksi kiinni Jumalan tahdosta. 4:13–17. Jeesus varoitti ihmisiä luottamasta liikaa maalliseen omaisuuteen (Matt. 6:19-21).

Nuhtelussa rikkaita vastaan Jaakob käyttää Jumalasta nimeä ”Herra Sebaot”, joka on Vanhasta testamentista tuttu nimitys Jumalalle sotajoukkojen komentajana. Jaakob korostaa Jumalan todella sotivan jonain päivänä niitä rikkaita vastaan, jotka ovat keränneet rahansa muiden kustannuksella 5:1
6.
Jeesuksen paluun varmuus. Jeesuksen paluu on oleva toisille tuomioksi (5:5,9) ja toisille pelastukseksi ja lohdutukseksi. 5:7, 8, 10.

Uskovat tulisi tuntea sanansa pitäjinä. Rehellisenä tunnetun ihmisen ei tarvitse vakuutella valoilla, koska häntä uskotaan muutenkin. Epärehellistä henkilöä on vaikea uskoa, vaikka hän vannoisi asiansa puolesta 5:12.

Vakavasti sairasta kehotetaan kutsumaan seurakunnan vanhimmat luokseen. Rukous tulee lausua uskossa (muista mitä sanottiin epäilystä 1:6), mutta se tulee olla myös kestävää (huomaa viittaus Eliaan jakeessa 5:17). Kaikki kuitenkin tapahtuu Herran tahdon mukaisesti 4:15 (mikä se milloinkin on) ja lopullinen parantuminen odottaa varmasti Jeesuksen paluun hetkellä 5:8.
LÄHTEET:

DigiNovum.

Guthrie, Donald. 1990. New Testament Introduction. 4. painos. Downers Grove IL: Inter Varsity Press.

Hörster, Gerald. 1994. Johdatus Uuteen testamenttiin. Suom. Sakari Lintinen. Hämeenlinna: Päivä Oy.

Kankaanniemi, Matti. 2010. Uusi testamentti. Kauniainen: Perussanoma.

New International Version. Study Bible. 1985. The Zondervan Corporation.

Wallace, Daniel. B. James: Introduction, Argument, and Outline. https://bible.org/seriespage/james-introduction-outline-and-argument

Jurvan Baptistiseurakunta You Tubessa

https://jurvanbaptistiseurakunta.fi/opetuksia/raamattu/jaakobin-kirje/

kirjoittaja jarrut To Elo 29, 2024 9:30 am

vs. Paavali

Monet ovat huomanneet näennäisen ristiriidan Jaakobin opetuksen ja Paavalin välillä. Tämän mukaan Paavali opettaa uskosta vanhurskauttamista (Room.4), mutta Jaakob opettaa teoista vanhurskauttamista (2:24). Tämä oli suurin syy siihen, että Luther nimitti Jaakobin kirjettä ”olkikirjeeksi”. Luther piti kirjettä mitättömänä, koska se ei käynyt yhteen Paavalin opetuksen kanssa. Onko Paavalin ja Jaakobin opetus ristiriidassa?

Paavali opetti uskosta vanhurskauttamista, mutta se tähtäsi pyhään elämään (Gal. 5:13–14). Lienee parasta nähdä Paavalin ja Jaakobin taistelevan eri rintamalla. Paavali tahtoo osoittaa, että juutalainen ei pelastu turvautumalla kansalaisuuteensa ja sen merkkeihin (ympärileikkaukseen, juhlapäiviin jne.) Jaakob taistelee Paavalin opetuksen väärinymmärrystä vastaan, joka tyytyi uskoon unohtaen teot ja rakkauden. Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeen pohjalta tiedämme, että Paavali ja Jaakob olivat sopineet yhteisestä evankeliumista (Gal. 2:9). Näin ollen Jaakobin kirje ei ole ”olkikirje” vaan tärkeä lisä, joka tuo tasapainoa uskovan oikeanlaiseen elämään. Kuten Paavali sanoo, meidät on pelastettu hyviä tekoja varten (Ef. 2:10).

Näitä kompastuskiviä on ymmärtämättömien tiellä.

Jaakobin ja Paavalin opetukset ovat tässä saman asian toinen puoli.

Valitettavasti monet siksi näkevät vain sen toisen puolen, niin kuin
Lutherikin.

Niin kuin Jeesus Kristus on 100% Totuus/Laki ja 100 Armo! Ei siis ole toista,
ilman toista. Vaikka tääsäkin asiassa valitaan mieluiten vain Totuus/Laki.
Totuus /Laki ja Armo kulkevat aina yhdessä.

Jos ihmiselle saarnataan vain Totuus/Laki, hänestä tulee ontuva,
samoin on Armon kanssa, jos saarnataan pelkkää Armoa, sekin
ihminen ontuu.

Se minkä Jumalan Sanan Totuus/Laki paljastaa, siihen Armo
antaa voimaa tehdä parannuksen.

Jos pelkkää Armoa saarnataan ilman Totuutta/Lakia,
ei ihminen näe syntisyyttään, vaan elämä on
kuin päänsilittelyä ja lohduttelua.

Totuus/Laki pelkästään ei anna ihmiselle voimaa,
taistella parannukseen - parannuksessa.

Jaakobin kirje
2:8 Vaan jos täytätte kuninkaallisen lain
Raamatun mukaan: "Rakasta lähimmäistäsi
niinkuin itseäsi", niin te hyvin teette;
2:9 mutta jos te henkilöön katsotte,
niin teette syntiä, ja laki näyttää teille,
että olette lainrikkojia.

2:10 Sillä joka pitää koko lain,
mutta rikkoo yhtä kohtaa vastaan,
se on syypää kaikissa kohdin.

2:11 Sillä hän, joka on sanonut:
"Älä tee huorin", on myös sanonut:
"Älä tapa"; jos et teekään huorin,
mutta tapat, olet lainrikkoja.

2:12 Puhukaa niin ja tehkää
niin kuin ne, jotka vapauden
laki on tuomitseva.

2:13 Sillä tuomio on laupeudeton sille,
joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle
tuomio koituu kerskaukseksi.

Janne Saarela // Jaakobin kirje

Janne Saarela // Jaakobin kirje

Jaakobin kirjeKirjoittaja Janne Saarela

Vs: Janne Saarela // Jaakobin kirje

Jaakobin kirje
Kirjoittaja Janne Saarela