Gustaf Johansson :: »Jumalan sana»

kirjoittaja Hellevi Su Syys 22, 2024 8:17 am

Aloittaessamme uuden vuositaipaleen tahdomme lehtemme ensimmäisenä kirjoituksena julkaista arkkipiispa Gustaf Johansson=vainajan kirjoitelman »Jumalan sana». Tämä lienee paikallaan erityisesti sen johdosta, että alkaneena vuonna saamme käteemme uuden raamatunsuomennoksen. Tänä vuonna aloittaa myös toimintansa Kuopion uusi hiippa= kunta. Gustaf Johansson oli edellisen Kuopion, nykyisen Oulun hiippakunnan piispana vv. 1885 — 1896 ja julkaisi tämän kirjoitelmansa Kuopiossa ilmestyneen »Kansan Ystä-vän» ensimmäisessä numerossa v. 1896.

Jumalan sana.

»Jumala on elämä, ja Jumala on rakkaus. Hän loi ihmisen omaksi kuvakseen ja määräsi hänet Kristuksen kaltaiseksi. Sen tähden Jumala ei jättänyt meitä tietämättömyyteen elämän korkeimmista asioista, vaan hän katsoi armossa ihmiskunnan syvimpiä tarpeita ja antoi meille Raamatussa puhtaan ja täydellisen tiedon siitä totuudesta, joka auttaa ja pelastaa. Jumala puhuu itse meille Raamatussa. Tämä on Jumalan sana.

Ihmeellinen on tämä pyhä kirja. Vaikka Raamatussa on seitsemättäkymmentä kirjaa, jotka syntyynsä nähden käsittävät enemmän kuin puolentoista vuosituhatta, soveltuvat ne niin toisiinsa, että Raamattu on niin kuin yhden ihmisen tekemä. Sama Henki puhuu kaikissa, samaa tarkoitusta ne kaikki pyytävät, ja samat peruskäsitteet liikkuvat tässä. Maailman luomisella alkaa Raamattu, ja uusien taivasten ja uuden maan syntymisellä se päättyy. Tämmöistä yhteyttä ei löydy missään muualla, sillä perusteet ja johtopäätökset ovat muun kirjallisuuden alalla riidassa keskenään.

Maailman keskellä puhuu Raamattu omantunnon vakavaa puhetta. Kaiken kunnian se antaa Jumalalle, ja kaiken kerskauksen se ottaa ihmiseltä. Jumalan armo ja laupeus on kaiken hyvän lähde, mutta ihminen on uppiniskainen ja kovakorvainen. Niin kovasti ei ihmistä missään nuhdella kuin Raamatussa, eikä häntä missään niin koroiteta.

Jumalan rakkaus ei ilmene missään niin korkeana, eikä Jumalan viha pahaa vastaan missään niin selvänä kuin täällä. Epäusko ja väärä usko ovat pyytäneet Raamattua kaataa, mutta niiden hyökkäykset ovat vain tehneet Raamatun aseman lujemmaksi. Israelissa syttyi viha ilmi tuleen Jumalan todistuksia vastaan, ja useat todistajat murhattiin, mutta nämä todistajat kohosivat kuitenkin korkeimpaan arvoon, ja Raamatun kirjat tulivat kansan pyhäksi kirjaksi.

Samassa asemassa on Raamattu vielä maailmaan. Raamattu seisoo maailmaa vastaan ja maailma seisoo Raamattua vastaan. Mutta Raamatun oppia saarnataan pahennuksen ja vastustuksen keskellä kaikessa maailmassa. Useat muut kirjat ovat kadonneet, vaikka ne esittivät ihmisille mieluisia asioita, mutta Raamattu, joka vaatii itsensäkieltämistä ja maailmankieltämistä, pysyy ja sen mukaan käy ihmiskunnan kehitys. Ihmeellinen on todella tämä kirja, sillä se on Jumalan sana, joka on maailmaa korkeampi.

Raamattu ei tahdo ainoastaan esitellä, mitä Jumala on puhunut ja mitä Kristus on opettanut ja tehnyt, vaan Raamatun sana on Henki ja elämä, joka tahtoo päästä ihmisen sydämeen kasvamaan ja uutta elämää siihen painamaan. Jumala loi sanallaan taivaan ja maan, ja voimansa sanalla kannattaa Herra kaikki. Armonsa sanalla tahtoo Kristus luoda uuden ihmisen, uuden ihmiskunnan ja uuden maailman.

Elämän voimana tahtoo Raamatun sana päästä ihmiseen, ja päivien lopulla on se sana, jonka Kristus on puhunut, tuomitseva maailman. Niin korkea on Jumalan sanan arvo. Siitä riippuu ihmisen autuus, että hän antaa Kristuksen evankeliumin tulla Jumalan voimana sydämeen, niin että Jumalan vanhurskaus saa tässä sanassa ilmestyä uskosta uskoon.

Jumala antoi palvelijoilleen sanansa. »Pyhät Jumalan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen vaikutuksesta» (2 Piet. 1: 21). Ihminen ei voi itsestään puhua Jumalan sanaa. Selvästi erottivat aina ne, jotka saivat Jumalan sanan, tämän omista mielipiteistään. Kuoleman vaarassakin sanoo profeetta Jeremias kuninkaalle, mitä Jumala oli hänelle sanonut. Apostoli Paavali erottaa Herran sanan omasta sanastaan.

Ilmestyksen kautta antoi Jumala sanansa palvelijoilleen. Ja Jumala piti huolen siitä, että tämä pyhä sana kirjoitettiin, sillä se ei olisi muulla tapaa voinut säilyä. Joko käski Jumala suoraan niiden, jotka saivat ilmestyksen, kirjoittaa tämä, taikka asetti hän heidät siihen asemaan, että he tunsivat itsensä sisällisesti pakotetuksi kirjoittamaan sen.

Ja Jumala käski sanansa kautta alkuseurakunnan, joka oli likinnä kristinuskon synnyinaikaa, tutkia ja tarkastaa niitä kirjoja, jotka siihen aikaan liikkuivat seurakunnissa, niin ettei Raamattuun tulisi muuta, kuin Jumalan sanaa. Tähän tarkastustoimeen oli alkuseurakunta kykenevä ja velvotettu, ja se suoritti uskollisesti tämän tehtävän. Pitkän ja huolellisen tarkastuksen kautta on Raamatun kirjakokoelma syntynyt.

Ilmestyksen Henki on antanut Jumalan sanan ja sama Henki selvittää sen. On olemassa inhimillinen usko ja jumalallinen usko. Ihminen voi olla vakuutettu siitä, että Raamattu on Jumalan sana, ja hän voi kiivaudella sitä puolustaa, mutta Jumalan Hengen täytyy itse kirkastaa Jumalan sana ihmisessä, ennenkuin ihminen voi saada jumalallisen uskon. Ja kun Jumalan Henki kirkastaa Raamatun sanan ihmisen sydämessä, silloin on ihmisellä todella Jumalan sana. Ja kun ihmisellä on Hengen todistus ylhäältä, silloin hän ei enää ole riippuva ihmisten arvosteluista.

Uskon elämässä antaa Jumala jokaiselle Jeesuksen opetuslapselle tämän todistuksen sanastaan. Jumalan Henki kirkastaa ihmiselle milloin yhden Raamatun paikan milloin toisen. Täten kokoontuu ihmiselle elämän totuuden aarretta. Tämä Jumalan sana on kallein tavaramme. Tässä pyhässä sanassa eläkäämme ja asukaamme. Tämän sanan alle ehdottomasti alistukaamme. Tämän sanan tekijöitä olkaamme.

https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/832754?page=9&ocr=true

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
				1	2	3
4	5	6	7	8	9	10
11	12	13	14	15	16	17
18	19	20	21	22	23	24
25	26	27	28	29	30