Vapaasana


Join the forum, it's quick and easy

Vapaasana
Vapaasana
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
Kesäkuu 2021
MaTiKeToPeLaSu
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
282930    

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit


Sielunhoitoterapia – uskomushoitoa vai uskonnollista hoitoa?

Siirry alas

Sielunhoitoterapia – uskomushoitoa vai uskonnollista hoitoa? Empty Sielunhoitoterapia – uskomushoitoa vai uskonnollista hoitoa?

Viesti kirjoittaja arkikalusto Pe Marras 22, 2019 7:56 am




Sielunhoitoterapia – uskomushoitoa vai uskonnollista hoitoa?



Niin sanottu sielunhoitoterapia on yksityisten ammatinharjoittajien tarjoamaa kristilliseen uskoon perustuvaa terapeuttista hoitoa. Sielunhoitoterapeutit ovat järjestäytyneet kansallisesti ja kansainvälisesti paitsi eri yhdistyksiin myös yhteisen kattojärjestön alle. Mitä sielunhoitoterapia on – terveydenhoidollista terapiapalvelua vai uskonnollista toimintaa?

Suomen ACC ja sielunhoitoterapia


Kuusi suomalaista kristillistä terapiayhdistystä perusti vuonna 2005 yhteisen kattojärjestön Suomen ACC. Kirjainyhdistelmä tulee sanoista Association of Christian Counsellors. Näin järjestö kytkeytyy muissa maissa toimiviin ACC-yhdistyksiin, joista ensimmäinen perustettiin Isossa-Britanniassa vuonna 1992. Suomessa sielunhoitoterapeutit eivät toimi suoraan ACC:n alaisuudessa, mutta hankkivat siltä luvan käyttää termiä sielunhoitoterapeutti. Sielunhoitoterapiakoulutus on laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä ja edellyttää osallistujalta aiempaa soveltuvaa koulutusta.

ACC edellyttää toimijaltaan henkilökohtaista sitoutumista kristilliseen uskoon ja Raamattuun. Järjestöjen ja niiden toimijoiden viitekehyksenä ei ole mikään tietty kristillinen yhteisö, mutta ACC:n taustana korostuu evankelikaalisuus, joka on yleisnimitys 1700-luvulla alkaneelle pietistiselle eli henkilökohtaista uskonkokemusta painottavalle ja tunnustuskuntiin sitoutumattomalle kristillisyydelle. Evankelikaalisia kristillisiä yhteisöjä ovat tunnustuskuntiin sitoutumattomat herätysliikkeet sekä vapaat suunnat, esimerkiksi helluntaikristillisyys ja adventismi.

Sielunhoitoterapia on suomennos englanninkielisestä termistä Christian counselling, jota suomen kielessä osittain vastaa erikoissielunhoito, jota on esimerkiksi sairaala- ja vankilasielunhoito. Hyvää suomennosta ei ole kuitenkaan löydetty. Myös sielunhoitoterapia on jokseenkin epäonninen ratkaisu. Sielunhoitoa tarkoittava kreikankielinen termi θεραπεια ψυχης (therapeia psykhes) tarkoittaa sananmukaisesti sielun hoitoa: sanaa hoito vastaa siis kreikan kielen sana terapia. Näin sielunhoitoterapia tarkoittaa sananmukaisesti ”sielunterapiaterapiaa”.

Lääketieteellisesti sielunhoitoterapia on uskomushoitoa


Sana terapia on lainaa kreikan kielestä ja tarkoittaa yleisesti hoitamista. Siksi terapia ei ole lääketieteeseen perustuvaa ja viranomaisen valvomaa terveydenhoitoa. Poikkeuksena on esimerkiksi psykoterapia ja fysioterapia. Suomessa saa siis tarjota terveyspalveluna vaikkapa enkeliterapiaa tai jäätelöterapiaa. Lääketieteeseen perustumatonta maksullista terapiaa kutsutaan uskomushoidoksi, mitä myös sielunhoitoterapia on.

Perinteinen, episkopaalisten eli piispallisten kirkkojen harjoittama sielunhoito on erilaisessa asemassa siksi, että se on uskonnollista toimintaa. Sielunhoito ei ole esimerkiksi Suomen ev.lut. kirkossa pappien yksityistä ammatinharjoittamista eikä siitä peritä erillistä maksua. Sielunhoidon ja muun pastoraalisen eli seurakunnallisen toiminnan maksuttomuus on episkopaalisille kirkoille luovuttamaton periaate, joka on sanoitettu jo vuoden 451 Khalkedonin kirkolliskokouksessa.

Sielunhoito on uskonnollista toimintaa eikä terveydenhoidollista terapiatoimintaa. Tämän eron tekeminen on tärkeää, vaikka ev.lut. kirkon sielunhoidon ensisijainen tavoite onkin terapeuttinen eli pyrkimyksenä on hoitaa ja auttaa.

Sielunhoitoterapian asema on ollut terveysalaa valvovan viranomaisen Valviran käsiteltävänä vuonna 2011, kun ilmeni, että sielunhoitoterapiaa tarjoavat toimijat ovat olleet valmiita tarjoamaan niin sanottuja eheytymishoitoja eli seksuaalista kääntymishoitoa homoseksuaaleille. Valvira vastasi, että sielunhoitoterapeutteina toimivat terveydenhoidon ammattilaiset eivät saa sielunhoitoterapiaa markkinoidessaan ilmoittaa olevansa terveydenhoidon ammattilaisia.

ACC-järjestöjen terapeuttien tarjoamista eheytymishoidoista on keskusteltu näkyvimmin brittiläisessä mediassa. Julkisen paineen seurauksena Ison-Britannian ACC julkaisi vuonna 2014 tiedotteen, jossa todettiin, että eheytymisterapia ei ole järjestön eettisen ohjeen mukaista. Suomen ACC:lla ei ole kantaa eheytymishoitoihin eikä se ole reagoinut vuoden 2014 tiedotteeseen.


Sielunhoitoterapia uskonnollisena toimintana


Suomen ACC ilmaisee eettisessä ohjeistuksessaan sielunhoito- ja terapiatoimintansa perusperiaatteiksi raamatullisen perustan, korkean laadun ja asiakaslähtöisyyden. Raamatullinen perusta selvitetään ohjeissa yhtä pitkästi kuin korkea laatu ja asiakaslähtöisyys yhteensä. Sielunhoitoterapia määritellään siis vahvasti uskonnolliseksi toiminnaksi samalla, kun se on maksullista terapeuttista terveyspalvelua.

Sielunhoitoterapiaa ohjaavia uskonnollisia käsityksiä on hankala saada tarkasti selville. Koulutukseen kuuluu teologisia opintoja, mutta niiden sisältöä ei ole avattu. Ainoa lähde on eettiseen ohjeistukseen sisältyvä kahden liuskan mittainen selvitys raamatullisesta perustasta. Ohjeistuksen teologiassa pääosin toistetaan asiallisia yleiskristillisiä oppeja: Raamatun arvovalta, luomiseen perustuva ihmisarvo, syntisyyden todellisuus, sovitustyö ja niin edelleen.

Mielenkiintoinen on eettisissä ohjeissa mainittu, niin sanottu heprealainen ihmiskäsitys eli Vanhassa testamentissa toistuva ihmiskäsitys, jossa ihminen ymmärretään ruumiin, sielun ja hengen erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Tämä sopii yhteen nykyaikaisen, muun muassa psykologiseen tietoon perustuvan ihmiskäsityksen kanssa, jonka mukaan ihminen on erottamattomasti fyysinen, sosiaalinen, psykologinen ja henkinen kokonaisuus.

Tosin ohjeistus puhuu fyysisen ulottuvuuden sijaan biologisesta, mikä vastaa ohjeistuksen korostusta, että ihminen on luotu mieheksi ja naiseksi. Sielunhoitoterapia ei ilmiselvästi kannata nykylääketieteen tukemaa käsitystä sukupuolisesta moninaisuudesta. Ylipäätään sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevat käsitykset ovat kaikesta päätellen konservatiivisia.

Sielunhoitoterapia on sielunhoitona teologisesti kestämätöntä


Eettisessä ohjeistuksessa ilmaistu teologia jää niin yleiselle tasolle, ettei sen perustalta voi sanoa, millaista sielunhoitoterapia on käytännössä uskonnollisena toimintana. Sitä olisi syytä selvittää tarkemmin kuin tämän artikkelin puitteissa on mahdollista. Varsinaisen käytännön toiminnan luonteen sijaan kiinnitän huomiota uskonnollisen toiminnan lähtökohtaan.

Sielunhoito on kristillinen tapa kohdata kärsimys ja lievittää sitä. Teologiselta perustaltaan sielunhoidollisessa kärsimyksen lievittämisessä on kyse ihmisen ohjaamisesta lähemmäs Jumalaa. On hyvin ongelmallista, että tällaista pastoraalista työtä tehdään asiakkaalle maksullisena ammatinharjoittamisena. On mahdotonta keksiä teologisesti pätevää perustelua sille, että ihmisen pelastumista koskeva pastoraalinen toiminta tehdään maksulliseksi ja samalla rajataan niille, joilla on mahdollisuus maksaa siitä. Siksi sielunhoitoterapia ei ole sielunhoitoa, vaan terapiapalvelua.

Lopuksi


Sielunhoitoterapia on yksityisen ammatinharjoittajan tarjoamaa kristilliseen uskoon perustuvaa terapiaa. Lääketieteen valossa sielunhoitoterapia on lääketieteeseen perustumatonta terapiapalvelua eli uskomushoitoa. Uskonnollisena toimintana sielunhoitoterapia on teologisesti kestämätöntä, koska se perustuu ammatinharjoittamiseen ja maksullisuuteen. Sielunhoito on kristillinen tapa kohdata kärsimys ja lievittää sitä. Teologisesti kyse on lähemmäs Jumalaa ohjaamisesta. Tällaista toimintaa ei voi tehdä erikseen maksullisena ammatinharjoittajan palveluna. Siksi sielunhoitoterapia ei ole sielunhoitoa, vaan terapiapalvelua.


Kirjoittaja Isto Peltomäki on teologisen etiikan ja sosiaalietiikan tohtorikoulutettava, joka tutkii väitöskirjassaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sielunhoidon teologiaa ja käytänteitä.

Kirjallisuus

Peltomäki, Isto: Paternalismista terapeuttiseen kohtaamiseen: Irja Kilpeläisen sielunhoitokäsitys ja sen merkitys suomalaisessa luterilaisuudessa. Teologinen Aikakauskirja 1/2019, 18–32.

Ranneliike.net. Valvira: Vaihtoehtohoitoja ei voi markkinoida terveydenhuollon ammattihenkilönä, 17.8.2011.

Stenlund, Mari: Kristillinen psykoterapia ja sielunhoitoterapia uskonnonvapauden ja mielenterveyttä koskevien oikeuksien näkökulmasta. Diakonian Tutkimus 2/2018, 7–33.

Suomen ACC


https://teologia.fi/2019/10/sielunhoitoterapia-uskomushoitoa-vai-uskonnollista-hoitoa/
arkikalusto
arkikalusto

Viestien lukumäärä : 1120
Join date : 21.11.2013

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa