Vapaasana


Join the forum, it's quick and easy

Vapaasana
Vapaasana
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.
Haku
 
 

Näytä tulokset:
 

 


Rechercher Tarkennettu haku

Viimeisimmät aiheet
Kesäkuu 2021
MaTiKeToPeLaSu
 123456
78910111213
14151617181920
21222324252627
282930    

Kalenteri Kalenteri

Yhteistyökumppanit


"Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan" (Gal. 5:9) - Oikean opin merkityksestä

Siirry alas

"Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan" (Gal. 5:9) - Oikean opin merkityksestä Empty "Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan" (Gal. 5:9) - Oikean opin merkityksestä

Viesti kirjoittaja Hellevi La Elo 08, 2020 8:24 am





LUTHER

"Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan" (Gal. 5:9)

- Oikean opin merkityksestä


Koko [Galatalais]kirje todistaa riittävästi, kuinka kipeästi galatalaisten lankeemus koski Paavaliin ja kuinka tuhka tiheään hän, milloin nuhdellen, milloin pyytäen teroitti heidän mieliinsä kuinka heidän lankeemustaan varmasti seuraa äärettömän suuria ja arvaamattomia onnettomuuksia, elleivät palaudu entiselleen. Tämä isällinen ja tosi apostolinen huolehtiminen ja muistuttaminen ei ole eräisiin tehnyt kerrassaan mitään vaikutusta: eihän moni enää tunnustanut Paavalia opettajakseen, vaan piti valheapostoleita häntä paljon parempina ja luulotteli saaneensa oikean opin heiltä, eikä Paavalilta.

Edelleen valheapostolit pilkkasivat Paavalia galatalaisten kuullen tähän tapaan: hän on äksy ja riidankipeä mies, pikkuseikan tähden rikkoo seurakuntien yksimielisyyden ja vain siitä syystä, että yksin on olevinaan viisas, yksin n he tekivät hänet monen silmissä vihatuksi.

Toiset, jotka vielä eivät kokonaan olleet luopuneet Paavalin opista, ajattelivat, ettei mitään vaaraa ole, vaikka vanhurskautus- ja uskonopissa jonkin verran poikkeavatkin hänen kannastaan; nämä kuullessaan Paavalin tekevän tästä heidän mielestään varsin merkityksettömästä asiasta niin suurensuuren numeron kummastelivat ajatellen: olkoonpa niinkin että hiukkasen olemme poikenneet Paavalin opista ja että jossakin suhteessa olemme hairahtuneet, mutta sehän on pikkuseikka; hänen pitäisi ehdottomasti katsoa läpi sormien tahi ainakin jättää asia suurentelematta, ettei tämä vähäpätöinen seikka aiheuttaisi epäsopua seurakuntien välille.

Näille apostoli vastaa varsin onnistunutta sananlaskunluonteista sanontaa käyttäen: "Vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan". Tämä on varoitus jota Paavali pitää tärkeänä. Meidänkin on nykyaikana se pidettävä tärkeänä. -- Viisaustieteen alalla vähäinen, alussa tehty virhe paisuu lopussa äärettömän suureksi. Samoin jumaluusopin alalla: vähäinen erhe kaataa kumoon koko opin. Oppi siis ja elämä on erotettava mahdollisimman kauaksi toisistaan. Oppi ei ole meidän, vaan Jumalan, ja me olemme vain kutsuttuja palvelijoita; emme siis voi sitä hitustakaan tinkiä tahi sitä muuttaa.

-- Tässä emme voi väistyä hiuskarvan vertaa. Onhan oppi juuri kuin matemaattinen piste, jota ei käy jakaminen, toisin sanoen, siinä ei tule kysymykseen vähennys- eikä yhteenlaskut. Sitä vastoin elämä, joka on kuin merkitty piste, voidaan aina jakaa ja se voi tehdä myönnytyksiä.

Pieninkin silmään joutunut rikka on näkemisen esteenä. Saksalaiset sanovatkin silmälääkkeistä: "Mikään ei ole silmille hyvää". Ja Kristus sanoo (Luuk. 11:34-36): "Sinun silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on terve, on koko sinun ruumiisi valaistu", ja vielä: "Jos siis koko sinun ruumiisi on valoisa eikä miltään osaltaan pimeä, on se oleva kokonaan valoisa." Tällä vertauskuvallisella esityksellä Kristus osoittaa, että silmän, toisin sanoen. opin pitää kauttaaltaan olla puhdas, selvä ja sekoittamaton ja että siinä ei saa olla vähintäkään pimeää, ei pilven pilkkuakaan.

Ja Jaakob sanoo oivallisesti (Jaak. 2:10), ei oman henkensä opettamana, vaan epäilemättä isiltä kuulemansa perustuksella: "Joka rikkoo yhtä kohtaa vastaan, se on syypää kaikissa kohdin". Opin siis pitää olla kuin eheä, pyöreä kultakehä, jossa ei ole ainoatakaan halkeamaa; jos tulee pieninkin halkeama, kehä ei enää ole koskematon.


Opin ja rakkauden ero


Kirottu olkoon se rakkaus, joka saadaan säilymään sen uskonopin syrjäyttämisellä, jonka tieltä täytyy väistyä kaiken: rakkauden, apostolin ja taivaan enkelin. -- Yksi Jumalan sana on kaikki ja kaikki (Jumalan sanat) ovat yksi, ja -- yksi uskonkohta on kaikki ja kaikki ovat yksi, ja -- jos yhden menettää, menettää vähitellen kaikki, sillä ne ovat yhteydessä keskenään ja niitä pitää koossa yhdistävä side.

-- Rakkauden voi sopivalla hetkellä vaaratta sivuuttaakin, mutta sanaa ja uskoa ei. Rakkauden asiana on kaiken sietäminen, kaiken tieltä väistyminen. Uskon asiana sitä vastoin on olla sietämättä kerrassaan mitään, olla väistymättä kenenkään tieltä. -- Kieltäessäsi siis Jumalan yhdessä opinkohdassa, jäät kieltäjäksi kaikissa kohdissa, koska Jumala ei jakaudu monen opinkohdan osalle, vaan on kaikkena jokaisessa yksityisessä opinkohdassa ja yhtenä kaikissa opinkohdissa.


Olen puhunut näistä asioista tavallista seikkaperäisemmin, vahvistaakseni meikäläisiä ja opettaakseni muita, joita kenties meidän hellittämättömyytemme loukkaa ja jotka luulevat, että hellittämättömyydellämme ei ole päteviä eikä tukevia perusteita. Älköön tehkö meihin pienintäkään vaikutusta se, että he niin suuresti kerskuvat pyrkimyksestään rakkauteen ja sopuun; onhan siitä ihmisestä, joka ei rakasta Jumalaa eikä hänen sanaansa, täysin yhdentekevää, mitä tahi kuinka paljon hän rakastaa.

Lauseellaan Paavali siis varoittaa sekä opettajia että kuulijoita ajattelemasta uskonoppia niin vähäarvoiseksi ja mitättömäksi asiaksi, että sillä saisimme mielin määrin leikkiä: onhan se taivaasta tuleva auringonsäde, joka valaisee, lämmittää ja ohjaa meitä. Mutta samoin kuin maailma kaikkine viisauksineen ja mahteineen ei kykene taittamaan taivaasta suoraan maahan kohdistuvia auringonsäteitä, samoin ei voida uskon opistakaan mitään poistaa eikä siihen mitään lisätä; jos niin menetellään, se kumoutuu kerrassaan.


Me tahdomme mitä tiukimmin pitää kaikki kristillisen opin kohdat, suuret ja pienet - vaikka eihän mikään ole meille pieni - puhtaina ja varmoina. Se onkin varsin välttämätöntä. Onhan oppi ainoana valonamme: se valaisee ja ohjailee meitä ja osoittaa taivaan tien; jos sitä horjutetaan yhdessä kohdassa, se ehdottomasti horjuu kokonaan. Rakkaus ei voi ensinkään auttaa meitä, kun näin käy. Me voimme tulla autuaiksi vaikka meidän ja sakramenttilaisten [kielsivät Kristuksen tosi läsnäolon ehtoollisaineissa] välillä ei olekaan rakkautta ja sopua, mutta emme ilman puhdasta oppia ja uskoa.

Muutoin kyllä halusta säilytämme rakkauden niihin ja sovun niiden kanssa, joilla on, niin kuin meillä, kristillinen käsitys kaikista kristillisen opin kohdista. Niin, jopa me tahdomme säilyttää rauhaa, mikäli meistä riippuu, vihollistemmekin kanssa ja rukoilla niiden puolesta, jotka tietämättömyydestä rienaavat oppiamme ja vainoavat meidän persoonaamme, mutta emme (säilyttää rauhaa) niiden kanssa, jotka tietoisesti ja vastoin omaatuntoaan loukkaavat jotakin tahi joitakin kristillisiä uskonkohtia.


Opin ja elämän ero


Paavali opettaa tässä meitä esikuvallaan näin uppiniskaisiksi; vuoren varmana hän sellaisen asian tähden, joka valheapostolien ja heidän oppilaittensa silmissä näytti - luulivathan he kummatkin, edelliset oikein ja hurskaasti opettavansa, ja jälkimmäiset oikein ja hurskaasti uskovansa - ei ainoastaan perin vähäpätöiseltä, vaan myös epäoikeudenmukaiselta, ennakolta sanoo, että he saavat kantaa tuomionsa. Siksipä on, niin kuin usein tapaan muistuttaa, oppi ja elämä tarkasti toisistaan erotettava.

Oppi on taivas, elämä on maa. Elämässä on syntiä, hairahdusta, saastaisuutta ja kurjuutta, ja se maistuu karvaalta; siinä rakkaus katsokoon läpi sormien, sietäköön, pettyköön, uskokoon, toivokoon ja kestäköön kaiken, siinä olkoon syntien anteeksiantamuksella rajaton valta, kunhan ei vain syntiä eikä erhettä puolustella. Mutta niin kuin opissa ei ole erhettä, se ei myös ensinkään ole syntien anteeksiantamuksen tarpeessa.

Oppia ja elämää ei siis lainkaan voida verrata toisiinsa. Yksi ainoa opin "piirto" (Matt. 5:18) on suuremman arvoinen kuin "taivas ja maa", siksipä emme salli sitä vähimmässäkään määrässä loukattavan. Elämässä sattuvia hairahduksia taas voimme varsin hyvin katsoa läpi sormien. Hairahdummehan itsekin joka päivä elämässä ja käyttäytymisessä; ja hairahtuvathan kaikki pyhät, tunnustaen sen täydellä todella Isä meidän -rukouksessa ja Uskontunnustuksessa. Mutta oppimme on Jumalan armosta puhdas, kaikki uskonkohtamme varmat ja Pyhään Raamattuun perustuvat.


Tohtori Martti Luther Gal. 5:9-10:n pohjalta

Lähde: Pyhän Paavalin Galatalaiskirjeen selitys, suom. A.E. Koskenniemi, SLEY, Turku 1932.
Hellevi
Hellevi

Viestien lukumäärä : 1061
Join date : 13.11.2017

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa