Timo Keskitalo :: Abraham käy kauppaa Jumalan kanssa

kirjoittaja Hellevi Ma Loka 07, 2024 9:49 am

Abraham käy kauppaa Jumalan kanssa
11. sunnuntai helluntaista 4.8.
1. moos. 18:20–32

Valitushuuto Sodomasta ja Gomorrasta kertoo, että arvovapaa elämäntapa tuo ympärilleen tuskaa. Yhden vapaus on usein toisen kärsimys. Hyväksikäytön uhri ei tarvitse uskon yhteyttä Jumalaan huutaakseen hänelle tuskaansa. Tätä huutoa Jumala oli aikansa kuunnellut ja tuli nyt puuttumaan tilanteeseen. Teksti sanoo, että Jumala tulee katsomaan tilannetta. Luonnollisesti Jumala tiesi sen ilman tarkastusmatkaakin. Siksi on luontevaa ajatella, että tämä visiitti nousee pikemminkin ihmisten tarpeista.

Suomalaisessa kristillisessä kielenkäytössä on sana etsikkoaika. Yllättäen tuolle sanalle ei löydy selvää kansainvälistä vastinetta. Englanniksi puhutaan sen sijaan visitaatiosta”, mikä onkin lähempänä etsikkoajan UT:n alkukielen mukaista ajatusta. Voisi ajatella, että tässä meillä on vanhatestamentillinen etsikkoaika Sodomalle ja Gomorralle.

Luvun alussa on koko kertomuksen otsikko: Herra ilmestyi Abrahamille Mamren tammistossa. Sen jälkeen varsinainen kertomus alkaa siitä, miten kolme miestä tulee Abrahamin teltalle. Teksti avaa meille vähä vähältä vierailijoiden identiteetin. Aluksi he näyttävät olevan kolme miestä. Seuraavaksi käy ilmi, että heidän joukossaan puhuu itse Jahve Jumala.

Sitten kerrotaan, että miehet lähtivät Sodomaan ja Gomorraan, kun Jahve Jumala jäi edelleen keskustelemaan Abrahamin kanssa. Seuraavan luvun alussa meille selviää, että Sodomaan menneet miehet ovat kaksi enkeliä. Lopputulos on, että Abrahamin luona lounaalla piipahtavat kaksi tuhoojaenkeliä ja itse Jahve Jumala. Mielestäni avainjae saarnatekstiin on jae 17: Miksi salaisin Abrahamilta, mitä aion tehdä? Nykyisessä Kirkkoraamatussa annetaan ymmärtää, että Jahve ajatteli näin, mutta hepreankielinen teksti käyttää verbiä ōmer, lausua. Jumala siis sanoo Abrahamille, että nyt saa kysyä.

Jumala tahtoo kertoa, miten aikoo täyttää lupauksen, jonka hän oli Abrahamille antanut (jae 19). Tästä rohkaistuneena Abraham aloittaa neuvottelun Sodoman ja Gomorran kohtalosta. Neuvottelu muistuttaa huvittavasti itämaista tinkimistä. Paikalliset ovat joskus neuvoneet, että jollei länsimainen ostaja tingi lainkaan, kauppias saattaa halveksia tyhmä asiakasta. Kauppias kokee tinkimisen viihdyttäväksi tapahtumaksi. Hän kunnioittaa taitavaa tinkijää ja saa kaupankäynnistä hyvän mielen.

Huono tinkijä taas tuottaa kauppiaalle pettymyksen tunteen, vaikka hän saattaakin näin saada enemmän rahaa. Pahinta, mitä kiivaan tinkimisen lopuksi saattaa tapahtua, on ettei kauppaa synny lainkaan. Silloin kauppias kokee tulleensa pilkatuksi. Abraham aloittaa tinkimisen perustellen Jumalalle, miksi olisi kohtuutonta tuhota kaupunkien syntiset yhdessä hurskaiden kanssa. Yllätyksekseen Abraham saa helposti “ympäripuhuttua” Jumalan olemaan armollinen.

Abraham vähättelee itseään ja sanoo olevansa tomua ja tuhkaa ja sitten tekee mielestään peräti julkean alhaisen tarjouksen: “Entä jos niistä viidestäkymmenestä puuttuu viisi?” Abraham kokee itsensä jo aivan julkeaksi, kun hän tekee viimeisen tarjouksensa: ”Älä suutu, Herra, vaikka puhun vielä tämän kerran. Entä jos sieltä löytyy kymmenen?” Tämän raamatunkohdan tuntemukset tulevat oikeastaan esiin vasta tekstimme jälkeisessä jakeessa 33: Tämän sanottuaanHerra lähti pois, ja Abraham palasi kotiinsa.

— Jännittävä, vahvoja tunteita sisältävä neuvottelu lässähtää loppukaneettiin. Tarkemmin ajatellen koko neuvottelu näyttääkin olleen turha. Kaupankäynti nimittäin ei johtanut tulokseen. Sodoman ja Gomorran kaupungit hävitettiin tinkimisestä huolimatta. Kauppaa ei syntynyt! Miksi tämä tapahtuma siis edes kerrotaan?

Tästä jännitteestä ehkä löytyykin koko visitaation helmi. Jumala halusi kertoa Abrahamille, miten hän aikoo toteuttaa lupauksensa siemenestä, jossa kaikki kansat tulevat siunatuiksi. Tässä tarkoituksessa hän rohkaisee Abrahamia kysymään kysymyksiä. Abraham luulee kysyvänsä vain Sodoman ja Gomorran ihmisten pelastumisesta, mutta Jumala haluaa kertoa koko ihmiskuntaa koskevasta pelastussuunnitelmasta! Abraham lähestyy asian ydintä, samalla epäröi yhä enemmän ja miettii, uskaltaako kysyä vielä lisää.

Sitten Abraham päättää, että viimeinen tarjous on kymmenen vanhurskasta. Hän jättää leikin kesken! Hän poistuu paikalta harmitellen, kun huomaa kymmenen riittävän mainiosti Jumalalle ja pohtii, olisiko sittenkin kannattanut vielä jatkaa. Olisi kannattanut!

Abrahamin kysymyksen voi kiteyttää tähän: Kuinka monen vanhurskaan tähden Jumala pelastaa syntiset? Vastaus tähän kysymykseen on evankeliumin ydin. Tämän Jumala halusi Abrahamille paljastaa. Hän on valmis pelastamaan maailman kaikki syntiset yhden vanhurskaan, Jeesuksen Kristuksen tähden. Hänessä tulevat siunatuiksi kaikki kansat.

Timo Keskitalo lähetyssaarnaaja, pastori, Siuntio

https://sti.fi/wp-content/uploads/2024/04/sa24_3-1.pdf

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
				1	2	3
4	5	6	7	8	9	10
11	12	13	14	15	16	17
18	19	20	21	22	23	24
25	26	27	28	29	30

Timo Keskitalo :: Abraham käy kauppaa Jumalan kanssa

Timo Keskitalo :: Abraham käy kauppaa Jumalan kanssa

Abraham käy kauppaa Jumalan kanssa11. sunnuntai helluntaista 4.8.1. moos. 18:20–32

Abraham käy kauppaa Jumalan kanssa
11. sunnuntai helluntaista 4.8.
1. moos. 18:20–32