Haku
Viimeisimmät aiheet
Eniten katsotut aiheet
Seitsemän kuolemansyntiä työelämässä - ahneus
Sivu 1 / 1
Seitsemän kuolemansyntiä työelämässä - ahneus
kirjoittaja Vierailija Pe Marras 20, 2015 10:17 am
Seitsemän kuolemansyntiä työelämässä - ahneus
10.9.2015 14:29 Jussi Kolehmainen
Ahneus ilmiönä on lähes yhtä vastenmielistä kuin kateus. Puhdas ahneus on helppo huomata ja tuomitakin, mutta mutkikkaaksi homman tekee se, että on vaikea sanoa mikä on ahneutta ja mikä on kohtuullista.
Onko työnantaja ahne vai kohtuullinen halutessaan minun tekevän enemmän töitä ja olevan tuottavampi pienemmin palkkakustannuksin? Ja olenko minä ahne halutessani pitää kiinni siitä mitä minulle on tähänkin asti maksettu?
Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi on viime aikoina esitetty jos jonkinlaista ideaa. Minusta tuntuu, että suurin osa niistä on kuitenkin käytännössä yhtä toimimattomia kuin se ajatus, että jos jokainen suomalainen antaisi jollekin toiselle suomalaiselle euron, niin kaikista tulisi rikkaita. Lopultakin sen kulutuksessa kiertävän rahan määrä on kai vakio. Minusta tuntuu, että hallituksen kaavailemilla leikkauksilla kisataan vain siitä kenellä sitä rahaa on eniten.
En edelleenkään ymmärrä, että miksi sitä tuottavuutta ei voi lähteä parantamaan muuten leikkaamalla palkkaa ja muita etuja? Suomalaisilla työpaikoilla on päivittäistä, erilaisista syistä johtuvaa joutokäyntiä. Minäkin olen monesti joutunut pyörittelemään peukaloitani vain sen takia, että jotain materiaalia, varaosaa tai tarviketta ei ole varastossa. Niitä ei kannata pitää siellä koska ne sitovat pääomaa. En sitten tiedä mitä minä sidon istuessani joutilaana, mutta siinä tilanteessa jonkun vipopään ehdottama työajan pidennys tai palkan alennus ei tunnu kovin relevantilta keinolta parantaa tuottavuutta.
On olemassa positiivista kateutta, mutta onko positiivista ahneutta? Onko se missään tilanteessa puolusteltavaa ja ymmärrettävää, että joku kahmii keinoja kaihtamatta jotain enemmän kuin toiset?
Ihmisellä on myötäsyntyinen ominaisuus mennä pidemmälle, korkeammalle ja nopeammin. Se on ollut varmasti hyvä avu aikoinaan kun toden teolla kamppailtiin eloonjäämisestä luonnon ja sapelihammastiikereiden kanssa.
Sen jälkeen keksittiin oravannahat. Se oli todella kätevää sillä enää ei tarvinnut surmata naapurin miestä jos halusi tältä palan puolimätää mammutin lihaa. Lihan sai paljon vaivattomammin oravannahalla. Sitten joku innovatiivinen luolamies keksi, että hän haluaakin yhdellä orvannahalla mammutinlihan sijaan kaksi oravannahkaa.
Siitä tämä alamäki alkoi. Keksittiin myös byrokratia ja monta muuta järjettömyyttä, jotka tänään ovat aivan yhtä luonnollisia asioita kuin se, että jollain on yksityislentokone ja jollain toisella tyhjä pahvimuki.
http://jussikolehmainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202159-seitseman-kuolemansyntia-tyoelamassa-ahneus
10.9.2015 14:29 Jussi Kolehmainen
Ahneus ilmiönä on lähes yhtä vastenmielistä kuin kateus. Puhdas ahneus on helppo huomata ja tuomitakin, mutta mutkikkaaksi homman tekee se, että on vaikea sanoa mikä on ahneutta ja mikä on kohtuullista.
Onko työnantaja ahne vai kohtuullinen halutessaan minun tekevän enemmän töitä ja olevan tuottavampi pienemmin palkkakustannuksin? Ja olenko minä ahne halutessani pitää kiinni siitä mitä minulle on tähänkin asti maksettu?
Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi on viime aikoina esitetty jos jonkinlaista ideaa. Minusta tuntuu, että suurin osa niistä on kuitenkin käytännössä yhtä toimimattomia kuin se ajatus, että jos jokainen suomalainen antaisi jollekin toiselle suomalaiselle euron, niin kaikista tulisi rikkaita. Lopultakin sen kulutuksessa kiertävän rahan määrä on kai vakio. Minusta tuntuu, että hallituksen kaavailemilla leikkauksilla kisataan vain siitä kenellä sitä rahaa on eniten.
En edelleenkään ymmärrä, että miksi sitä tuottavuutta ei voi lähteä parantamaan muuten leikkaamalla palkkaa ja muita etuja? Suomalaisilla työpaikoilla on päivittäistä, erilaisista syistä johtuvaa joutokäyntiä. Minäkin olen monesti joutunut pyörittelemään peukaloitani vain sen takia, että jotain materiaalia, varaosaa tai tarviketta ei ole varastossa. Niitä ei kannata pitää siellä koska ne sitovat pääomaa. En sitten tiedä mitä minä sidon istuessani joutilaana, mutta siinä tilanteessa jonkun vipopään ehdottama työajan pidennys tai palkan alennus ei tunnu kovin relevantilta keinolta parantaa tuottavuutta.
On olemassa positiivista kateutta, mutta onko positiivista ahneutta? Onko se missään tilanteessa puolusteltavaa ja ymmärrettävää, että joku kahmii keinoja kaihtamatta jotain enemmän kuin toiset?
Ihmisellä on myötäsyntyinen ominaisuus mennä pidemmälle, korkeammalle ja nopeammin. Se on ollut varmasti hyvä avu aikoinaan kun toden teolla kamppailtiin eloonjäämisestä luonnon ja sapelihammastiikereiden kanssa.
Sen jälkeen keksittiin oravannahat. Se oli todella kätevää sillä enää ei tarvinnut surmata naapurin miestä jos halusi tältä palan puolimätää mammutin lihaa. Lihan sai paljon vaivattomammin oravannahalla. Sitten joku innovatiivinen luolamies keksi, että hän haluaakin yhdellä orvannahalla mammutinlihan sijaan kaksi oravannahkaa.
Siitä tämä alamäki alkoi. Keksittiin myös byrokratia ja monta muuta järjettömyyttä, jotka tänään ovat aivan yhtä luonnollisia asioita kuin se, että jollain on yksityislentokone ja jollain toisella tyhjä pahvimuki.
http://jussikolehmainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202159-seitseman-kuolemansyntia-tyoelamassa-ahneus
Vierailija- Vierailija
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
» Aapeli Saarisalo :: Raamattu ja ruumis.
» Nätti kuva tai + ajatus
» Mitä tarkoitetaan sillä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi?
» Eino Sormunen :: Särjetty ja nöyrä henki
» Osmo Tiililä /Kristitty matkalaisena
» Sokeat näkevät, näkevät sokeat 13. sunnuntai helluntaista 18.8. joh. 9:1–7, 38–41
» Mikä ihmeen harhaoppi?
» Harhaoppi: Uskovien synnittömyys