BibelFocus / Nyt en enää elä minä…

kirjoittaja jarrut To Syys 26, 2019 9:08 am

Nyt en enää elä minä…

Pelastuksen perusteista ja kristityn vapaudesta Lain edessä

Tämän päivän kristillisyydessä on niin paljon sellaista, mikä haluaa riuhtaista meidät pois Jumalan yksinkertaisesta evankeliumista. Joten minun mielestäni minun täytyy kerran vielä jakaa joitain ajatuksiani tästä. Haluan aloittaa näillä kahdella perustavan laatuisella Raamatun jakeella:

Gal. 2:19–20: ”Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu, ja minä elän, en enää minä, vaan Kristus elää minussa.”

Room. 6:5: ”Sillä me olemme hänen kanssaan yhteen kasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa.”

Keskeinen totuus kristillisessä uskossa on se, josta kristillinen aikuiskaste todistaa: kuolema ja uudestisyntyminen. Kun me käännymme ja kuuntelemme Jumalan tarjousta ilmaisesta pelastuksesta hänen armonsa kautta, kun me käännämme selkämme vanhalle elämällemme ja sanomme kyllä evankeliumin sanomalle, silloin vanha ihmisemme kuolee ja me synnymme uudesti uudeksi ihmiseksi.

Meistä tulee silloin ja vasta silloin Jumalan lapsia! Mutta tietenkään tämä ei ole mitään, mikä tapahtuisi ruumiillisesti - senhän kaikki voivat nähdä – se on jotain, mitä tapahtuu hengellisesti. Voidaan myös sanoa, että tämä tapahtuu juridisella alueella hengen maailmassa. Uudestisyntyminen aiheuttaa kuitenkin näkyviä seurauksia siihen, miten jatkoelämämme maan päällä tulee hahmottumaan. Mutta tärkeintä on, että uudestisyntymisestä seuraa ihania asioita, missä me tulemme viettämään ikuisuuden!

Rikollista pitää rangaista

Ennen kuin otin vastaan Jumalan tarjouksen anteeksiantamuksesta ja pelastuksesta (= pelastuakseni pois tuomiolta) niin olin syntinen synnintekijä Jumalan käskyjen mukaan. Raamatun sana tuomitsee minut ikuiseen rangaistukseen. Raamattu sanoo myös, että KAIKKI ihmiset ovat syntiä tehneet ja ovat vailla aitoa yhteyttä Jumalan kanssa (Room. 3:23). Toisin sanoen kukaan ei kulje vapaana, kaikki ovat tuomittuja rangaistukseen. Meidät täytyy julistaa vapaiksi ja vanhurskaiksi, että selviäisimme, mutta ei kukaan voi tulla julistetuksi vapaaksi ja vanhurskaaksi omassa voimassa (Gal. 2:16). Kaikki tarvitsevat Jumalan vapaata pelastustarjousta selvitäkseen pois ikuisesta rangaistuksesta. Ei ole olemassa mitään muuta apua!

Toinen otti rangaistuksen minun puolestani

Synnin palkka on kuolema, sanoo Raamattu (Room. 6:23). Mutta Jumala valitsi tulla itse ihmiseksi, antaa itsensä syntyä Jeesuksena ja itse ottaa päällensä se rangaistus, jonka hän itse oli tuominnut meille syntisille. Jeesuksen kuolemaa ristillä Jumala pitää syntiuhrina KAIKKIEN ihmisten puolesta, kerta kaikkiaan! (Hebr.9:12) Uhria ei saa toistaa! Rangaistus on siis maksettu yhden ainoan kerran, mutta se on voimassa kaikille ja koko tulevaisuuden. Meidät on vapautettu – jos haluamme. Meidän tarvitsee vain vastata KYLLÄ!

Mutta että saisimme myös elää ikuista elämää Jumalan luona, vaaditaan se, että me olemme vanhurskautettuja. Jeesus eli elämän, joka oli kokonaan kaikkien Jumalan käskyjen mukainen ja siten voitti sen vanhurskauden, joka tulee elämällä Lain mukaan (Laki on periaatteessa = Vanhan testamentin laki).

Jeesus oli kokonaan ilman syntiä. Jumalan tarjous meille ei ainoastaan sisällä sitä, että hän antaa meille syntimme anteeksi, hän tarjoaa myös JEESUKSEN vanhurskauden sillä tavalla, että voimme pitää sitä omanamme. MEIDÄT JULISTETAAN vanhurskaiksi ilman, että me ansaitsemme sitä. Emme voi kiertää tätä tai parantaa tätä millään tavalla omin teoin. Jeesuksen vanhurskaus on ainoa, millä on merkitystä. Tämä on erittäin tärkeää ymmärtää!

Apt. 13:38–39: ”Olkoon siis teille tiettävä, miehet ja veljet, että hänen kauttansa julistetaan teille syntien anteeksiantamus ja että jokainen, joka uskoo, tulee hänessä vanhurskaaksi, vapaaksi kaikesta, mistä te ette voineet Mooseksen lain kautta vanhurskaiksi tulla.”

Room. 3:28: ”Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.”

Asettamalla luottamuksemme Jumalan tarjoukseen pelastuksesta (= uskosta!), meidät julistetaan vanhurskaiksi ja meille jaetaan lippu ikuiseen elämään jo täällä ja nyt! Meidän ei tarvitse emmekä me voi ansaita sitä lippua. Me emme voi myöskään hurskailla harjoituksilla näyttää olevamme itse arvollisia saamaan lippua, sillä me emme koskaan ole arvollisia itsessämme.

Joh. 5:24: ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä eikä hän joudu tuomittavaksi vaan hän on siirtynyt kuolemasta elämään.”

Kuollutta rikollista ei voi rangaista

Alussa olleessa Raamatun jakeessa näemme, että meitä kristittyinä enää pidetä elävinä sen suhteen, mikä koskee meidän vanhaa syntistä olemustamme. Kun ihminen vastaa myönteisesti evankeliumin kutsuun, hän kuolee hengellisesti ristillä hengellisessä merkityksessä yhdessä Jeesuksen kanssa. Mutta samaan aikaan hän nousee ylös Jeesuksen kanssa uuteen elämään, siihen elämään, jolla sitten on merkitystä Jumalan edessä.

Vanhaa ihmistä syyllisyytensä kanssa, synteineen ja puutteineen ei enää oteta lukuun – vaikkakin hän itse asiassa edelleen asuu ruumiillisesti ja jatkaa synnin tekemistä. Siksi meidän vanhan ihmisemme päälle ei voi tuomita mitään rangaistusta – hänhän on kuollut.

Syyttäjältä on maali kadonnut

Raamatussa kutsutaan saatanaa/paholaista myös Syyttäjäksi. Hän käy ympäriinsä Jumalan käskyt kädessään ja tuomitsee ihmisiä ikuiseen kuolemaan, koska kaikki ihmiset rikkovat Jumalan käskyjä vastaan. Hänellä on aina jotain syytettävää ihmisistä.

Mutta kun ihminen vastaa myöntävästi Jumalan pelastustarjoukseen, silloin tuomioistuinsyyte katuu, koska Syyttäjä ei voi syyttää ketään, joka on kuollut. Lakikirja menettää siis voimansa minua kohtaan, kun minä kuolen. Velkakirja, joka oli Syyttäjän vahvin todiste, naulattiin ristille yhdessä Jeesuksen kanssa.

Gal. 2:19: ”Sillä minä olen lain kautta kuollut pois laista elääkseni Jumalalle. Minä olen Kristuksen kanssa ristiinnaulittu.”

Kol. 2:13–14: ”Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan (ruots. Kristuksen kanssa), antaen meille anteeksi kaikki rikokset ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme: sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin.”

Olet vapautettu ja julistettu vanhurskaaksi

Voimme siis sanoa, että hengellisessä mielessä olemme juridisesti vapautettuja kaikista synneistämme (myös tulevista) ja meidät on julistettu vanhurskaiksi. Tämä uusi status meillä on tosi kristittyinä. Emme ole synnittömiä itsessämme emmekä myöskään ole vanhurskaita itsessämme, mutta sitä ei oteta huomioon, koska vanha ihminen käsitetään kuolleeksi ja uusi elää ”Jeesuksessa Kristuksessa” Hän on meidän linnamme. Hän on suojamme ja puolustuksemme. Hän on meidän vanhurskautemme. Hän on meidän Herramme, Kuninkaamme ja meidän Jumalamme. Meillä EI ole MITÄÄN, mitä voisimme esittää meidän hyväksemme tässä tapauksessa!

Ps. 62:3: ”Hän yksin on minun kallioni, minun apuni (ruots. pelastukseni) ja turvani (ruots. linnani) en minä suuresti horju.”

Fil. 1:6: ”Varmasti luottaen (ruots. Minä luotan varmasti), että hän, joka on alkanut teissä hyvän työn, on sen täyttävä Kristuksen Jeesuksen päivään saakka.”

Me tulemme muuttumaan eräänä päivänä

Me kristityt olemme siis julistetut vanhurskaiksi siitä huolimatta, että meillä on lihallinen, syntinen luontomme jäljelle. Siihen päivään saakka, kun Jeesus tulee takaisin ja noutaa meidät valtakuntaansa, niin hän on meidän suojamme ja turvamme. Hän tulee puolustamaan meitä. Hän suojelee meitä viimeiseen päivään asti. Ja vasta sillä hetkellä, kun Jeesus tulee takaisin, me muutumme myös ruumiillisesti niin, että meistä tulee puhtaita ja synnittömiä.

Kol. 3:4: ”Kun Kristus, meidän elämämme ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.”

1 Kor. 15:51–52: ”Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme kaikki kuolemaan nuku, mutta me kaikki muutumme, yhtäkkiä, silmänräpäyksessä, viimeisen pasuunan soidessa. Sillä pasuuna soi ja kuolleet nousevat katoamattomina, ja me muutumme.”

Saatana menettää otteensa ja Jumalan Hengestä tulee meidän Auttajamme

Ymmärtääksemme, ettei evankeliumi ole liberaaliteologiaa, jossa kaikki synti saa luvan jatkua ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut, täytyy meidän ymmärtää myös, että saatana menettää otteensa uskovasta kiitos olkoon ristin voiman. On olemassa hengellinen todellisuus, jossa evankeliumin armosta tulee voima positiiviseen muutokseen. Sitä eivät Jumalan käskyt voi saada aikaan meidän elämässämme, sen saa aikaan Jumalan armo.

Armo tekee vapaaksi synnistä. Armo muuttaa elämää aina yhä enemmän pyhäksi elämäksi Jumalan tahdon mukaan. Armo tekee saatanasta voimattoman Jumalan lapsia kohtaan. Kun on tullut hyödyttömäksi syyttää Jumalan lapsia, siinä ei ole enää mitään mieltä. Sitä paitsi saa se, joka vastaa myönteisesti Jumalan evankeliumiin, osan hänen Pyhästä Hengestään: Me saamme Auttajan lahjana.

Pyhä Henki nostaa meidät ylös, kun horjumme, hän tulee opettamaan meitä, hän pyhittää meidät, jne. Jos hyväksymme tämän tarjouksen Jumalalta, emme ole Lain alla. Sen sijaan me elämme elämää Jumalan Hengen johdatuksessa. Hän ottaa vastuun meidän elämästämme!

Gal. 5:18: ”Mutta jos te olette Hengen kuljetettavina, niin ette ole lain alla.”

1 Piet. 1:2: ”Ja jotka Isän, Jumalan edeltä tietämyksen mukaan ovat Hengen pyhittämisen kautta valittu Jeesuksen Kristuksen kuuliaisuuteen ja hänen verellänsä vihmottaviksi.”

Fil. 2:13: ”Sillä Jumala on se, joka teissä vaikuttaa sekä tahtomisen että tekemisen, että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi.”

Joh. 14:26: ”Mutta. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.”

Pitääkö minun sitten taas kuunnella Syyttäjän syytöksiä?

Nyt kun minä olen kuollut Lain edessä ja Laki on kuollut minun kanssani, alanko elää sitä elämään uudelleen??

Kol. 2:20–22: ”Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikään kuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä: ”Älä tartu, älä maista, älä koske!” – sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta – ihmisten käskyjen ja oppien mukaan.”

Tänä päivänä on useita liikkeitä, jotka kehottavat kristittyjä “takaisin meidän heprealisille juurillemme”. Jos tässä yksinomaan on kyse siitä, että saadaan meidät kristityt katsomaan kristinuskon juuria juutalaisessa kulttuurissa Raamatun perspektiivistä, niin silloin kaikki on hyvin tämän asian kanssa.

Mutta nyt ei tavallisesti ole niin, vaan nämä liikkeet kehottavat meitä sen sijaan takaisin juuri kuuliaisuuteen Laille (tai ”Tooralle”, joten he niin mielellään sanovat sen sijaan). Kehotetaan siihen, että on ”tärkeää juhlia Herran juhlapäiviä” ja että on ”tärkeää pitää Herran sapatti lauantaina” Luovutaan sianlihasta ja äyriäisistä jne. Osa menee niin pitkälle, että antavat ympärileikata itsensä.

Tämän mukana seuraa siis Jumalan evankeliumin kieltäminen, jonka olen tässä esitellyt. Eikä ole tavatonta, että tätä seuraa myös Jeesuksen jumaluuden kieltäminen. Siis ristin koko sisältöä väheksytään! Nämä mielipiteet näyttävät usein kulkevan käsi kädessä. Silloin istuudutaan itse asiassa samaan veneeseen kuin Jehovan todistajat, Mormonit, Islam, Hinduismi ja New Age yms.

Kaikki kieltävät Jeesuksen jumaluuden, kaikki kieltävät ristin sisällön ja kaikki kehottavat harjoittamaan erilaisia puhdistuksia, riittejä, lainalaisuutta ja muita uskonnollisia aktiviteetteja, että vanhurskaus voitettaisiin omassa voimassa. Silloin eletään elämää Tiedon puun mukaan sen sijaan, että levättäisiin Elämän puun varjossa.

Tämä “uus-lainalaisuus” ei oikeastaan ole uusi, ongelma on ollut aina ensimmäisistä kristityistä lähtien. Luepa Galatalaiskirje, niin huomaat sen. Mutta meidän tulee rehellisyyden nimissä sanoa, että lainalaisuutta valitettavasti on monissa muodoissa myös meidän evankelisissa kirkoissamme. Etenkin puhuessamme katolisesta kirkosta, joka pannaan julistamiskirjoissaan on kieltänyt evankelisen uskon pelastukseen ainoastaan Jumalan armon kautta!

Jos sinut nyt evankeliumin mukaan luetaan yhtä vanhurskaaksi kuin Jeesus Jumalan edessä luottaessasi tähän lupaukseen, mitä voit sitten lisätä tähän vanhurskauteen tehdäksesi asemasi Jumalan edessä paremmaksi? Onko se edes välttämätöntä? Ei, tietenkään se ei ole välttämätöntä, loogista tai sallittua. Jos alamme noudattaa käskyjä tullaksemme vanhurskaiksi, olemme syyllisiä pitämään koko loppuosan Lakia (Gal. 5:3) ja kuten sanottu, siitä ei selviä kukaan.
Varo karjuvaa leijonaa!

Description: Macintosh HD:Users:italj:Desktop:borg1.jpg1 Piet. 5:6-9: ”Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi ja ”heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen”. Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri kuin kiljuva jalopeura, etsien kenet hän saisi niellä. Vastustakaa häntä lujina uskossa…”

Minä uskon, että tämä Raamatun sana käsittelee juuri kiusausta lisätä jotain Jumalan armoon, parantamaan Jumalan pelastustarjousta ”hurskailla” teoilla.

Tosi kristittynä sinä asut linnassa “Jeesus Kristus”. Siellä sinulla on turvasi leijonaa/Syyttäjää vastaan, kun luotat itsesi kokonaan Jeesuksen ja hänen vanhurskautensa turvaan. Olet vapautettu ja pelastettu juuri silloin, kun elät ”Kristuksessa”, et muuten.

Kol. 1:14: "Hänessä meillä on lunastus, syntien anteeksisaaminen."

Joten jos aloitat omistautumisen lain tekoihin ja hurskaisiin harjoituksiin, silloin riskeeraat joutua ulkopuolella linnan ja suojan. Niin pian kuin pistät varpaasi ulkopuolelle linnasi - Jeesuksen - , niin Syyttäjä voi alkaa syyttää sinua siitä, ettet riitä Jumalalle.

Silloin sinua syyttävät väärät apostolit ja profeetat nopeasti. Sinua voi syyttää myös oma huono, vahingoittunut omatuntosi. Juuri tätä leijona/Syyttäjä kiertää ja odottaa ja hän yrittää pelotella meitä karjunnallaan. Karjunta on samaa kuin yrittää saada meidät pelästymään siitä, ettei Jumalan armo riittäisi.
Jumalan lapseus

Jos olet kääntänyt selkäsi vanhalle, synnilliselle elämällesi, jos olet kääntynyt Jumalan puoleen ja vastannut myönteisesti Jumalan vapaaseen pelastustarjoukseen, silloin sinut luetaan Jumalan lapseksi. Silloin sinä OLET pelastunut! Silloin sinä olet uusi luomus Jeesuksessa Kristuksessa. Se ihminen, jota Laki syytti, on kuollut hengellisessä mielessä. Häntä ei voi rangaista eikä hänelle voida antaa noudatettavaksi lakeja tai suoritettavaksi uskonnollisia riittejä.

Uusi ihminenhän luetaan yhtä vanhurskaaksi kuin Jeesus omista teoistaan huolimatta. Tämä on hulluutta maailman lapsille, jotka eivät ymmärrä Jumalan logiikkaa ja juridiikkaa. Tämä on hulluutta myös uskonnollisiille ihmisille, jotka haluavat auttaa omilla teoillaan.

Mutta juuri tämä ”hulluus” on Jumalan yksinkertainen, tosi ja kallis evankeliumi: ilosanoma! Tätä on Jumalan lapseus ja uskonlepo! Ja kaikki tämä loppumattoman kallisarvoinen tulee sinun omaksesi, kun asetat kaiken luottamuksesi siihen! Kun niin teet, olet tosikristitty, pelastettu ja Jumalan lapsi!

/Lennart

Käännös suomeksi/Översättning till finska Sylvi Hänninen

http://www.bibelfokus.se/fi/pelastuksen[/b]

kirjoittaja jarrut Pe Syys 27, 2019 10:37 am

Stiina Eilen kello 10:11:42
AAMEN Napakymppi!

AAMEN

BibelFocus / Nyt en enää elä minä…

BibelFocus / Nyt en enää elä minä…

Vs: BibelFocus / Nyt en enää elä minä…