Vs: Oliiviöljyä Ilm.kirjan laineille

kirjoittaja Hellevi Ke Joulu 02, 2020 11:29 pm

Kuuntelin Arto Antturin puheen Ilmestyskirjasta.
Ja tykkäsin.

Laitan tähän pdf:n
Arto Antturi 29.11.2012

Johanneksen ilmestys kirjoittaja ja kirjoitusajankohta

Teoksen kirjoittajasta tiedetään vain, että hänen nimensä oli Johannes, hän oli kristitty, tunsi Vähän-Aasian kristillisiä yhteisöjä ja oli vangittuna Patmoksen saarella. Jo 100-luvun lopulla kirjoittaja samastettiin apostoli Johannekseen ja ajateltiin, että hän kirjoitti teoksensa keisari Domitianuksen aikaan (81-96 jKr.). Jos luvuissa 13 ja 17 on oikein lukea viittauksia keisari Neroon, kirjaa on joka tapauksessa tuskin kirjoitettu ennen Vespasianuksen (69-79 jKr.) aikaa.

Johanneksen ilmestys eli Ilmestyskirja on samanaikaisesti i. kirje, ii. profetia ja iii. ilmestys. Tämä kolmikerroksisuus aiheuttaa kirjan tulkinnalle erityisen haasteen.

l. kiertokirje seurakunnille

Efesos, Smyrna, Pergamon, Tyatira, Sardis, Filadelfia ja Laodikea muodostivat Rooman Vähän-Aasian provinssissa hieman Otavan tähtikuviota muistuttavan kaupunkirykelmän.

Kirjeet on osoitettu näiden seitsemän seurakunnan enkeleille eli seurakuntien johtajille. Seurakunnat kuvataan vaihtelevissa suhteissa Rooman valtaan, ympäröivään kulttuuriin, epäjumalien palvontaan ja juutalaisiin synagogiin.

Kaikki eivät ole köyhiä, sorrettuja ja vainottuja. Monet ovat haaleita, valmiita kompromisseihin ja lähellä luopumusta. Heille kaikille Ilm. osoittaa tien uskolliseen todistamiseen, tulevan taistelun epäjumalien hallitsemaa maailmanjärjestystä vastaan ja päämäärän, johon Jumalan suunnitelma vääjäämättä johtaa.

Koska Ilm. on tarkoitettu kirjeeksi, se puhuu ensisijaisesti oman aikansa ihmisille, kuten Raamatun profetia yleensäkin. Kirje on tarkoitettu ymmärrettäväksi ja merkitykselliseksi alkuperäisille vastaanottajille.

Mutta profetian tavoin Ilm. nousee alkuperäisen tilanteen yläpuolelle ja puhuu myöhemmille aikakausille, ei kirjaimellisesti ennustaen, vaan kehottaen katsomaan rehellisesti peiliin ja antamalla aiheen miettiä, minkälaisia seurakuntien tulisi olla.ii.

ll .Vanhan testamentin profetian huipennus

Johannes esittää ilmestyksensä Raamatun profeetallisen julistuksen lakipisteenä. Vaikka kirja ei sisällä suoria lainauksia VT:sta, se on täynnä viittauksia sinne. Johannes kokoaa yhteen vanhatestamentillisen odotuksen ja kohdentaa sen tuoreeseen näkyyn siitä, millä tavalla odotus täyttyy.

Erityisen tärkeä on suhde Danielin ja Hesekielin kirjoihin. Kirjan rakenne näyttää joiltain osin seuraavan Hesekielin kirjan rakennetta. esipuhe (1:1-8. Johdantonäky: Jeesus kristus seurakuntien keskellä ja hänen viestinsä niille (1:9-3:22).näky taivaasta (4:1-5:14): Jumala ja Karitsa valtaistuimella (vrt. Hes. 1).seitsemän sinettiä (6:1-8:5): kuusi ensimmäistä, valittujen sinetöinti (vrt. Hes. 9-11), seitsemäs.seitsemän trumpettia (8:6-11:19): kuusi ensimmäistä, kirjakäärö, seitsemäs.

Jumalan kansa taistelussa pahan kanssa (12:1-15:4): Nainen, peto ja lapsi. Mikael ja peto. Peto ja nainen. Peto merestä. Peto maan uumenista. 4

Karitsa ja 144.000. Kolme enkelien viestiä ja ääni taivaasta. Sadonkorjuu. Voittajien laulu.seitsemän maljaa (15:5-16:21): ensimmäiset viisi, kuudes, seitsemäsPortto Babylon (17:1-19:10, vrt. Hes. 16, 23, 26-27)Babylonista Uuteen Jerusalemiin (19:11-21)morsian Uusi Jerusalem (21:9-22:9, vrt. Hes. 37-48. Päätössanat (22:10-21)
www.matkahalkiraamatun.fi

Näky uudesta Jerusalemista herättää lukijoissa toivon ja odotuksen, että uusi kaupunki korvaa kaiken sen, missä maallinen Jerusalem on epäonnistunut vastaamaan kutsumukseensa ja sille annettuihin lupauksiin.

Uusi Jerusalem on myös vastakohta sortaja-Babylonille, joka houkuttelee kansoja ylellisyydellään. Silti se inhimillinen kauneuden ja ylellisyyden kaipaus, joka saa aikaan Babylonin mahdin, ei häviä lopulta, vaan se puhdistetaan ja muutetaan uudeksi.

Jumalan uuden kaupungin rikkaudet eivät enää ole ahneuden ja itsekkyyden kohteina, vaan kuuluvat kaikille. Uuden Jerusalemin porttia ei tarvitse koskaan sulkea, eikä siellä ole temppeliä lainkaan, sillä sen temppelinä on ”Herra Jumala, Kaikkivaltias, hän ja Karitsa” (21:22). Uusi Jerusalem on myös puutarha, uudistettu paratiisi, jonka keskellä on virta ja sen varrella puu.Vaikka Johannes on paljosta velkaa VT:n profeetoille, hän ei kopioi.

Monessa kohdassa hän yllättävästikin poikkeaa Vanhan testamentin esikuvista ja esittää uuden profeetallisen ilmestyksen siitä, millä tavalla Jumalan valtakunta tulee. Seurakunta on kutsuttu osallistumaan Jeesuksen voittoon pahuudesta seuraamalla häntä jopa kuolemaan saakka. Siinä toteutuu suuri taistelu Jumalan valtakunnan ja tämän vastustajien välillä.

Johanneksen uusi ilmestys on täynnä toivoa, että voitto pahuudesta ja totuuden puolesta todistaminen epäjumalien luomien harhakuvitelmien edessä jopa elämän menettämisen hinnalla kääntää kansakunnat Jumalan puoleen.

lll. ilmestys

Apokalyptiikaksi (kr. apokalypsis = paljastaminen, ilmestys) kutsutaan juutalaisen ja kristillisen kirjallisuuden lajia, jonka piirteitä ovat symboliset näyt, taivaallisten salaisuuksien paljastuminen, lukuarvot, välittäjähahmot (”Ihmisen Pojan kaltainen”, vanhin, enkeli), hyvän ja pahan välinen taistelu, kiinnostus historian loppuratkaisuun.

Apokalyptiikka herättää sekä kiinnostusta että torjuntaa. Sen kolmitasoinen maailmankuva (taivas, maa, tuonela), monenlaiset pedot ja henkiolennot elävät kyllä vahvasti fantasia-viihteessä, mutta tuntuvat sadunomaisilta. Toisaalta Ilm:sta puuttuu joitakin apokalyptisen kirjallisuuden piirteitä: sen kirjoittaja ei ole nimetön, eikä se yleensä anna yksityiskohtaisia selityksiä siinä kerrotuille näyille. Siksi on tärkeää ymmärtää kirjan koostuvan sekä vertauskuvallisesta että historialliseksi tarkoitetusta aineistosta.

Vertauskuvallisen luonteensa vuoksi Ilm. edellyttää erilaista tulkintatapaa kuin evankeliumit ja kirjeet. Merestä nouseva peto on yhdistelmä Danielin kirjan neljästä pedosta (Dan. 7:1-8, jotka edustivat oman aikakautensa maailmanvaltoja. Ilmestyskirjan peto on kaikkien aikaisempien valtojen yhdistelmä Rooma ja sen hallitsija Nero.

Pedon seitsemän päätä kuvaavat keisarivaltaa kokonaisuudessaan, kymmenen sarvea hallitsijoita, herjaavat nimet keisareiden vaatimusta tulla palvotuiksi jumalina. Neron kuolemaa seuranneen levottomuuden rauhoitti Vespasianus, ”toinen peto”, joka käytti ensimmäisen pedon koko valtaa.

Vaikka Johanneksen ajan kristityille näyn merkitys oli selvä, peto kuvataan siinä niin vertauskuvallisesti, että myöhemmät sukupolvet voivat siinä tunnistaa kukin oman aikana poliittisen hirmuvallan.

Tähtäyspiste

Ilmestyskirja suostuttelee lukijaa katsomaan maailman toisin silmin. Kun näemme todellisuuden toisella tavalla, kykenemme elämään ja kuolemaan toisella tavalla, Jumalan valtakunnan kansalaisina, valmiina seuraamaan Jeesusta, joka vei uskollisuutensa Jumalalle kuolemaan saakka.

Meitä yhdistää Johannekseen yhteinen toivo Jumalan valtakunnan saapumisesta, joka lopulta painaa alleen kaiken pahuuden ja sen, mikä vastustaa Jumalan valtaa. ”Autuaita ne, jotka on kutsuttu Karitsan hääaterialle.”

Ilmestyskirjan tarkoituksena on auttaa meitä rukoilemaan: ”Maranata! Tule, Herra Jeesus! Tulkoon sinun valtakuntasi!”
www.matkahalkiraamatun.fi