Vähän omaa kokemusta

kirjoittaja Hellevi Ke Joulu 02, 2020 8:53 am

Olen sitä mieltä, että jos ei löydy keskusteluapua, niin on paras purkaa vain Jeesukselle kokemuksiaan, jos on saanut sen uskon.

Olen sitä mieltä, että köyhä turvaa enimmäkseen Jeesukseen.
Ihmeellistä Jeesuksen antama apu voikin olla, sillä Hän
voisi käyttää tavallista ymmärtäväistä ihmistä apulaisauttajana,
kuitenkin minun tapauksessani Hän käytti tyttäreni koiraa,
joka oli otettu alivuokralaiseksi meille.

Äitini kuolema halvaannutti minut.
Syyllisyydentunteet iskivät ja iski paljon muutakin.
Istuin tuvan lattialla ja itkin ja rukoilin. Kyllä Jeesus kaikki minun asiani tiesi
jo ennestäänkin, kun olin joutunut samoja asioita selvittelemään.
Koira tuli vierelle istumaan ja ulisi minun kanssani. En voinut ajaa sitä
pois, kun se katseli minua sinisillä surkeilla koiransilmillään ja otti osaa
minun valitukseeni.

Olimme hiljaakin, pitkään. Se tuli eteeni, tarkasteli minua, ja alkoi tekemään
kaikenlaisia temppuja. Hyppi ilmaan pyöri ympäri, pysähtyi välillä ja taas tarkasteli minua.
Jotakin tapahtui murehtimisessani. Se muuttui ja minun mielenikin muuttui.
Lopulta en voinut kuin hymyillä takaisin hymyilevälle koiralle, jonka ilostuminen
tarttui minuunkin. En sentään hyppinyt ilmaan (kuin vain ajatuksissani

)
Kiitosvirsi soi. Ihmeellisestä avusta. En siinä tilassa olisi muuta apua/lohtua
pystynyt ottamaan vastaan.

Syyllisyys ja syyttely saivat toisenlaiset ulottuvaisuudet.

Psalmi 119

Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä Sinä olet antanut minulle toivon.*
Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.

*Sinä olet antanut minulle toivon.

Elämän otteen.

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
				1	2	3
4	5	6	7	8	9	10
11	12	13	14	15	16	17
18	19	20	21	22	23	24
25	26	27	28	29	30	31

Narsismista laajasti!

Vähän omaa kokemusta