Haku
Viimeisimmät aiheet
Eniten katsotut aiheet
Loppuunpalaminen ja armon uudistus
Sivu 1 / 1
Loppuunpalaminen ja armon uudistus
kirjoittaja Hellevi Ke Huhti 13, 2022 8:05 am
https://www.youtube.com/watch?v=xF8Y0dDc2cs
Benjamin Turkia - Loppuunpalaminen ja armon uudistus
28 juli 2020
Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa". Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan. - 2. Kor. 12:9
Hellevi- Viestien lukumäärä : 2290
Join date : 13.11.2017
...ja Armon uudistus
kirjoittaja Hellevi Ke Huhti 13, 2022 9:29 am
Uskovaisen elämään mahtuu monenlaista. Jumala yksin tietää mitä meille sallii ja mitä ei. Eikä niitä oikein voi edes vertailla, koska harvoin toisilla on samanlaisia kokemuksia. Eikä niitä voi vertailla siksikään, kun ne vaiheet ovat jokaisen omakohtaisia, joskus hyvin kipeitäkin, eikä niistä aina voi edes puhua.
Paavalikaan ei puhunut. Emme tiedä mikä hänen pistimensä oli.
Jollakin voi uskostaan huolimatta olla jokin sairaus tai vamma tai entisen elämän kipeät muistot, jotka aina nousevat mieleen, ja pelko siitä, onko varmasti saanut kaikki synnit anteeksi.
Omalla kohdallani oli niin, että olin saanut oppia turvautumaan Jumalaan jo pienestä saakka. Kunnes tuli vaihe, että epäilin, välittääkö Jumala minusta, onhan niitä miljoonia ihmisiä, mutta näkeekö Jeesus juuri minut. Tykkääkö Hän minusta.
Luin kyllä Raamatusta monia ihania kohtia, jotka vakuuttivat Jumalan Armoa ja Rakkautta, mutta epäilin, koskivatko ne minuakin.
Uudestisyntymisisessä ymmärsin, että Jumala näkee minut, ja näkee toisetkin,
Hän on minua varten, ja muitakin varten. Koko maailman ihmisiä varten, jotka Häntä avuksensa huutavat. Uskon Jeesukseen Vapahtajanani.
Jokaisen usko koetellaan. Jokainen joutuu riisuttavaksi, kun kuiva erämaa tulee eteen. Minulle se tuli pitkinä vuosina, jolloin koin etten jaksa elää. En toivonut kuolemaa, mutta ei ollut voimaa elää, ilo oli kadonnut. Koko eletty elämä käytiin läpi. Lapsuus nuoruus ja aikuisuus, perhe. Mikään ei ollut mitään. Ajattelin että Jeesus on minut jättänyt. Enkä kehdannut kenellekään puhua. Äitini aavisti, että jotakin käyn läpi, mutta en osannut puhua siitä. Ajattelin että kai olen jonkinlaisessa masennuksessa.
Rukoukseni oli aina sama, vuodesta vuoteen, Jeesus, minä en jaksa elää, miksi et auta. Perheen keskellä oli vaikeuksia uskoni takia, appivanhempani ja puolisoni eivät voineet uskonasioita sietää, monet "ystävät" jättivät.
Tätäkö on uskonelämä, mietin. Olkoon, mutta Jeesusta Kristusta en jätä, sen olin päättänyt. Kaiken tämän kurjuuden keskellä tapahtui ihmeellisiäkin asioita, jotka otin Jumalan kädestä. Olin kokopäivätyössä ja monet valvotut yöt aiheuttivat sen, että ylösnouseminen aamuisin oli hyvin vaikeaa, kunnes Kyyhkynen tuli ikkunani alle kuikertamaan omaa surumielistä lauluaan. Se nosti minut ylös joka aamu, sen surumielinen laulu oli lääke! Aamusta aamuun.
Monet asiat selvisivät, pikkuhiljaa. Eihän seurakuntakaan mikään taivas ole, eikä uskovat enkeleitä. Eikä kaikki itseään Jumalan omiksi kutsuvat mitään Jumalan ihmisiä olekaan. Jumala opettaa omansa seisomaan Hänen tahdossaan, ei ihmisten tahdossa.
Jumalalla on oma aikataulu kaikessa, ei Hän jahtaa ja hoputa omiaan kuin elukoita, vaan toimii rauhassa. Maailman meno ei ole Taivaan menoa. Taivaalla on oma aikataulu ja omat mitat. Hitaasti saa tyyntyä ja tyytyä. Jumala ei ole mikään orjapiiskuri, eikä Hänen Rakkauttaan tarvitse yrittää ansaita. Jeesus Kristus Rakastaa yli synnin ja kuoleman, elämään asti. Tätä elämää jaksaa nyt elää Jeesuksen Armosta. Ei ihmisten tahdosta ja ihmisten armollisuudesta, joka vaihtelee kuin säätiedotus. Uskova on syntinen loppuun saakka, paranuksessa saa oppia elämään, sillä kukaan ei ole synnitön.
Ainut täydellinen ihminen on Jumalan Poika, Jeesus Kristus. Minun Herrani, Armahtajani Vapahtajani.
Psalmi 16
Daavidin laulu. Varjele minua, Jumala, sillä sinuun minä turvaan.
Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun Herrani, paitsi sinua ei ole minulla mitään hyvää";
ja pyhille, jotka maassa ovat: "Nämä ovat ne jalot, joihin on koko minun mielisuosioni."
Monta tuskaa on niillä, jotka ottavat vieraan jumalan; minä en uhraa niille verta juomauhriksi enkä päästä huulilleni niiden nimiä.
Herra on minun pelto- ja malja-osani; sinä hoidat minun arpani.
Arpa lankesi minulle ihanasta maasta, ja kaunis on minun perintöosani.
Minä kiitän Herraa, joka on minua neuvonut; yölläkin minua siihen sisimpäni kehoittaa.
Minä pidän Herran aina edessäni; kun hän on minun oikealla puolellani, en minä horju.
Sentähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös minun ruumiini asuu turvassa.
Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa.
Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.
Rukous on, Herra Jeesus, kiitos että opetat uskontielle lähtijöitä kärsivällisyydessä!
Älä anna omiesi pettyä Sinuun ihmisten tähden, Sinä et petä koskaan.
Kiitos että et kasvata meitä ihmisten tahtoon, vaan Sinun tahtoosi
Tapahtukoon Sinun tahtosi, myös maanpäällä niinkuin Taivaassa. AAMEN.
Paavalikaan ei puhunut. Emme tiedä mikä hänen pistimensä oli.
Jollakin voi uskostaan huolimatta olla jokin sairaus tai vamma tai entisen elämän kipeät muistot, jotka aina nousevat mieleen, ja pelko siitä, onko varmasti saanut kaikki synnit anteeksi.
Omalla kohdallani oli niin, että olin saanut oppia turvautumaan Jumalaan jo pienestä saakka. Kunnes tuli vaihe, että epäilin, välittääkö Jumala minusta, onhan niitä miljoonia ihmisiä, mutta näkeekö Jeesus juuri minut. Tykkääkö Hän minusta.
Luin kyllä Raamatusta monia ihania kohtia, jotka vakuuttivat Jumalan Armoa ja Rakkautta, mutta epäilin, koskivatko ne minuakin.
Uudestisyntymisisessä ymmärsin, että Jumala näkee minut, ja näkee toisetkin,
Hän on minua varten, ja muitakin varten. Koko maailman ihmisiä varten, jotka Häntä avuksensa huutavat. Uskon Jeesukseen Vapahtajanani.
Jokaisen usko koetellaan. Jokainen joutuu riisuttavaksi, kun kuiva erämaa tulee eteen. Minulle se tuli pitkinä vuosina, jolloin koin etten jaksa elää. En toivonut kuolemaa, mutta ei ollut voimaa elää, ilo oli kadonnut. Koko eletty elämä käytiin läpi. Lapsuus nuoruus ja aikuisuus, perhe. Mikään ei ollut mitään. Ajattelin että Jeesus on minut jättänyt. Enkä kehdannut kenellekään puhua. Äitini aavisti, että jotakin käyn läpi, mutta en osannut puhua siitä. Ajattelin että kai olen jonkinlaisessa masennuksessa.
Rukoukseni oli aina sama, vuodesta vuoteen, Jeesus, minä en jaksa elää, miksi et auta. Perheen keskellä oli vaikeuksia uskoni takia, appivanhempani ja puolisoni eivät voineet uskonasioita sietää, monet "ystävät" jättivät.
Tätäkö on uskonelämä, mietin. Olkoon, mutta Jeesusta Kristusta en jätä, sen olin päättänyt. Kaiken tämän kurjuuden keskellä tapahtui ihmeellisiäkin asioita, jotka otin Jumalan kädestä. Olin kokopäivätyössä ja monet valvotut yöt aiheuttivat sen, että ylösnouseminen aamuisin oli hyvin vaikeaa, kunnes Kyyhkynen tuli ikkunani alle kuikertamaan omaa surumielistä lauluaan. Se nosti minut ylös joka aamu, sen surumielinen laulu oli lääke! Aamusta aamuun.
Monet asiat selvisivät, pikkuhiljaa. Eihän seurakuntakaan mikään taivas ole, eikä uskovat enkeleitä. Eikä kaikki itseään Jumalan omiksi kutsuvat mitään Jumalan ihmisiä olekaan. Jumala opettaa omansa seisomaan Hänen tahdossaan, ei ihmisten tahdossa.
Jumalalla on oma aikataulu kaikessa, ei Hän jahtaa ja hoputa omiaan kuin elukoita, vaan toimii rauhassa. Maailman meno ei ole Taivaan menoa. Taivaalla on oma aikataulu ja omat mitat. Hitaasti saa tyyntyä ja tyytyä. Jumala ei ole mikään orjapiiskuri, eikä Hänen Rakkauttaan tarvitse yrittää ansaita. Jeesus Kristus Rakastaa yli synnin ja kuoleman, elämään asti. Tätä elämää jaksaa nyt elää Jeesuksen Armosta. Ei ihmisten tahdosta ja ihmisten armollisuudesta, joka vaihtelee kuin säätiedotus. Uskova on syntinen loppuun saakka, paranuksessa saa oppia elämään, sillä kukaan ei ole synnitön.
Ainut täydellinen ihminen on Jumalan Poika, Jeesus Kristus. Minun Herrani, Armahtajani Vapahtajani.
Psalmi 16
Daavidin laulu. Varjele minua, Jumala, sillä sinuun minä turvaan.
Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun Herrani, paitsi sinua ei ole minulla mitään hyvää";
ja pyhille, jotka maassa ovat: "Nämä ovat ne jalot, joihin on koko minun mielisuosioni."
Monta tuskaa on niillä, jotka ottavat vieraan jumalan; minä en uhraa niille verta juomauhriksi enkä päästä huulilleni niiden nimiä.
Herra on minun pelto- ja malja-osani; sinä hoidat minun arpani.
Arpa lankesi minulle ihanasta maasta, ja kaunis on minun perintöosani.
Minä kiitän Herraa, joka on minua neuvonut; yölläkin minua siihen sisimpäni kehoittaa.
Minä pidän Herran aina edessäni; kun hän on minun oikealla puolellani, en minä horju.
Sentähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös minun ruumiini asuu turvassa.
Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa.
Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.
Rukous on, Herra Jeesus, kiitos että opetat uskontielle lähtijöitä kärsivällisyydessä!
Älä anna omiesi pettyä Sinuun ihmisten tähden, Sinä et petä koskaan.
Kiitos että et kasvata meitä ihmisten tahtoon, vaan Sinun tahtoosi
Tapahtukoon Sinun tahtosi, myös maanpäällä niinkuin Taivaassa. AAMEN.
Hellevi- Viestien lukumäärä : 2290
Join date : 13.11.2017
Similar topics» Benjamin Turkia // Loppuunpalaminen
» Tapio Puolimatka // Translain uudistus luo juridisen fiktion ehdoilla elävän yhteiskunnan
» Naisten pukeutumisen uudistus adventtijulistaja Ellen Whiten (1827–1915) profeetallisessa terveysopetuksessa
» Mauri Viksten/ Vapaus laista
» RistinVoitto/Armon välineitä?
» Tapio Puolimatka // Translain uudistus luo juridisen fiktion ehdoilla elävän yhteiskunnan
» Naisten pukeutumisen uudistus adventtijulistaja Ellen Whiten (1827–1915) profeetallisessa terveysopetuksessa
» Mauri Viksten/ Vapaus laista
» RistinVoitto/Armon välineitä?
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
» Aapeli Saarisalo :: Raamattu ja ruumis.
» Nätti kuva tai + ajatus
» Mitä tarkoitetaan sillä, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi?
» Eino Sormunen :: Särjetty ja nöyrä henki
» Osmo Tiililä /Kristitty matkalaisena
» Sokeat näkevät, näkevät sokeat 13. sunnuntai helluntaista 18.8. joh. 9:1–7, 38–41
» Mikä ihmeen harhaoppi?
» Harhaoppi: Uskovien synnittömyys