MITÄ NÄET? - Jeesus ja Messias-ennustukset

Monet kuvat hämäävät meitä. Ne näyttävät erilaiselta, mutta niihin on saatettu kätkeä jotain merkittävää.

Raamattu on samanlainen kuva. Se on Jumalan piirtämä, ja siksi meidän on joskus vaikea nähdä sitä, mitä Jumala tarkoittaa. Jotkut kohdat avautuvat vain, jos niitä osaa katsoa tietystä näkökulmasta.Meitä nykyajan ihmisiä vaikeuttaa se, että olemme perinjuurin uppoutuneita omaan tieteelliseen tapaamme katsoa maailman asioita ja historiallisia dokumentteja. Meidän katsontatapaamme ei mahdu se, että jokin olisikin kirjoitettu oman todellisuuden ulkopuolisesta näkökulmasta - että se noudattaisikin jotain toista logiikkaa kuin meidän omamme. 

Raamattu on syntynyt useiden kirjojen yhteenkokoamana. Osa kirjoista lukeutuu aikaan ennen Jeesusta ja osa hänen jälkeensä. Meille voi olla ongelmallista käsittää saati tunnustaa, että jo ennen Jeesuksen aikaa olisi puhuttu hänestä. Miten joku olisi voinut tietää, että Jeesus saapuu? 

Sen voimme käsittää, että juutalaiset odottivat messiasta, joka saapuisi pelastamaan Jumalan valitun kansan, israelin. Juutalaiset odottivat rauhan ruhtinasta, Herrojen Herraa, jonka vallan alle kaikki kansat alistuvat. 

Kristityt erottuivat juutalaisten joukosta siinä, että he alkoivat nähdä kuvassa jotain sellaista, mikä ei auennut juutalaisille. Kristityt lukivat Vanhaa Testamenttia ja näkivät siellä Jeesuksen kuvia. Sellaisia kuvia, jotka olivat olleet heidän itsensäkin silmien edessä jo vuosisatoja. Kukaan ei ollut kuitenkaan ymmärtänyt, mistä puhutaan. Nyt avain mysteeriin oli löytynyt - Jeesus nousi kuvasta esiin monessa kohtaa.


Ensimmäinen kuva Jeesuksesta on kirjoitettu syntiinlankeemuskertomukseen. Ensimmäiset kristityt löysivät hämmennyksekseen jo Raamatun ensilehdiltä lauseen, jonka merkityksen he nyt ymmärsivät. 

Kun ihminen oli langennut Saatanan viettelyksiin ja rikkonut Jumalan tahdon, käydään keskustelu, jossa on merkillinen tulevaisuuden sävy. Ikään kuin Jumalalla olisi mielessään jokin tuleva ratkaisu koko synnin ongelmaan - syntiinlankeemushan oli repäissyt perusteellisen kanjonin Jumalan ja ihmisen väliseen suhteeseen. 

1. Moos 3:13-15 
Alkukielessä, hepreassa lauseen sisällöstä nousee mielenkiintoinen persoonanvaihto. Jumala puhuu käärmeelle, joka on Saatanan vertauskuva. Hän puhuu naisesta, joka hepreassa erotetaan sanan suvusta, joka on luonnollisesti feminiininen. Seuraavaksi hän viittaa ”ihmiseen”, joka hepreassa on sana ”hän” sisältäen maskuliinisen suvun. Toisin sanoen Jumala ei viittaa edellä mainitsemaansa naiseen vaan johonkin mieheen. Tässä kauhun ja tuhon tarinassa vilahtaa siis tuleva Messias, joka kahlitsee Saatanan voiman murskaamalla hänet. Roomalaiskirjeessä viitataan samaan asiaan Jeesuksen yhteydessä: 

Room. 16:20 
Jeesuksessa nähtiin Jumala, jolla oli mahdollisuus vastustaa Saatanaa ja murskata tämän valta polkemalla sitä. Tätä vahvistaa myös Jeesuksen autiomaassa kokemat kiusaukset Matt. 4:1-11. Jeesuksella oli voima vastustaa Saatanaa ja olla murtumatta hänen käsittelyssään. Ihmiselle Saatanan kiusaukset ovat useimmiten liian suuri koetinkivi - perisynti vie meitä kuin pässiä narussa.


Juutalaisille oli selvää, että tuleva Messias, ”voideltu, oli Daavidin suvun jälkeläinen.  Messiasta tiedettiin odottaa, sillä myös profeetat olivat puhuneet hänen tulostaan. Jumala oli profeetta Natanin kautta luvannut Daavidille, että hänen istuimensa ja valtikkansa säilyisi hänen suvullaan ikuisesti. 2. Sam. 7:13-17 

Profeetat olivat Jumalan tahdon julistajia, Jumalan äänitorvia ja näkijöitä. Profeettojen viestit koskettivat kansan elämän suuntaa, tulevia tapaht”umia, julistivat Jumalan tuomiota ja aikeita. 

Raamatusta löytyy niin sanotut profeettakirjat, jotka jaetaan pieniin ja suuriin profeetoihin. Jako viittaa kirjojen kokoon, ei profeettojen asemaan. Profeettakirjoja ovat Jesaja, Jeremia, Hesekiel, Daniel, Hoosea, Jooel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Naahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja ja Malakia. Uudessa testamentissa Johanneksen Ilmestys kuuluu profetaalisiin kirjoihin. 

Nämä profeetat olivat merkittävässä asemassa, kun Jumala johdatti Israelin kansaa oman tahtonsa mukaisesti eteenpäin. Profeetat olivat usein kuninkaille tärkeitä neuvonantajia tai viestintuojia, jotka pakottivat miettimään kansan kohtalon suuntaa. 

Profeetat piirsivät myös kuvaa tulevasta Messiaasta. Jesaja kuvaa tulevaa Messiasta 700-luvulla eKr. kaikkein selkein sanoin. Jes. 11:1-10 

Juutalaiselle kansalle oli siis selvää, että Iisain suvusta nousee Messias, joka on toisenlainen kuin kukaan hallitsijoista siihen mennessä. Iisai oli Daavidin isä ja näin kuningas Daavidin suvusta odotettiin tulevan Israelin kansan pelastus. Jouluevankeliumi kertoo, että Maria ja Joosef menivät Betlehemiin kirjoittautumaan veroluetteloon, sillä he kuuluivat Daavidin sukuun. 

Jesaja kirjoitti myös Kärsivästä Herran palvelijasta, joka kristittyjen ymmärryksessä löysi aivan uuden paikkansa Jeesuksen kuoleman jälkeen. Jos alleviivaat kaiken sen, mikä sopii Jeesukseen, voit löytää niin paljon yhtäläisyyksiä, että helpommin voisi käsittää tekstin kirjoitusajaksi jKr. kuin eKr. Jes. 52:13 - 53:12 

Näistä tekstinkohdista ja niissä nähtävistä kuvista on kyse, kun puhutaan juutalaisuuden ja kristittyjen erosta. Kristitty näkee näissä teksteissä Kristuksen, joka on jo täyttänyt kaikki Messias-toiveet. Juutalainen ei sitä näe ja odottaa edelleen. 

Lue Kärsivä Herran palvelija -teksti. 
*Mitä yhtäläisyyksiä löydät suhteessa omaan Jeesus-kuvaan? 
*Missä kuvat eroavat? Miksi? 
*Mitä tilanteita Uudesta Testamentista Jeesuksen elämästä voit liittää Kärsivään Herran palvelijaan?


Jeesus  ei koskaan elämänsä aikana itse sanonut olevansa Messias. Kun häneltä sitä kysyttiin Matt. 26:59-68, hän vastasi käyttämällä nimeä ”Ihmisen poika”. Nimi johtaa meidät Danielin kirjaan Dan. 7:13-14. 

Daniel näkee Ihmisen Pojassa sen Saatanan pääkallon murskaajan, jolle on annettu kaikki valta - myös Saatanan voimien yli menevä valta. Jeesus siis kutsui itseään täksi Ihmisen Pojaksi, toisin sanoen hän kertoi olevansa odotettu Messias sanomatta nimenomaista Messias-sanaa. Jeesus käytti itsestään myös Jumalan nimeä ”Minä olen”  Joh. 8:58 


Vaikka profeettojen viestit eivät profeettakirjoissa ole useinkaan kansalle mieluisia, niihin on usein sisältynyt Jumalan rakkauden osoitus omaa kansaansa kohtaan. Selkeimmin tuo rakkaus näkyy niissä profeettojen sanojen kohdissa, joissa Jumala lupaa ”voidellun”, Messiaan, joka lunastaa hänen kansansa vapaaksi. 

Näissä kuvissa on siis kysymys myös uskosta. 
Hepr. 11:1-2 
Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä. Uskoon perustuu se todistus, jonka Jumala on isistä antanut.





 

https://www.sana.fi/sinulle/tutustu_uskoon_ja_raamattuun/raamatun_perusasiat/jeesus_ja_messias-ennustukset