Kristus + (plus)

kirjoittaja Hellevi Ke Tammi 15, 2020 9:51 am

Kristus +

Olen lukemassa erästä vanhaa tunnettua kirjaa, jota Suomessakin on käytetty kauan hartauskirjana. Tuskin koskaan olen kuullut kenenkään sanovan, että tämä kirja voi olla lukijalle myös opas väärään hartauteen. Mainitsen tästä siksi, että kirja on hyvä esimerkki opetuksesta, jota kutsun Kristus+(Kristus plus) -opetukseksi.

Tällainen opetustapa on sellainen, jossa ihmisiä oh-jataan Jeesuksen luokse –ja sen jälkeen Jeesuksesta ”eteenpäin”. Tämänkaltainen opetus on huolestuttavan yleistä niin luterilaisen kirkon kuin vapaakirkkojenkin kokouksissa. Tämä ilmeni Evankeliumin opintoyhdistyksen viime huhtikuussa [vuonna 2004] järjestämässä neuvottelussa, jossa luterilaisten lisäksi oli mukana henkilöitä helluntaiherätyksen ja Suomen Vapaakirkon piiristä. Samanlaista Kristus+ -opetusta löytyy monesta ns. hengellisestä kirjasta nykyisin.

Esimerkkikirjani kirjoittaja selvittää välillä hyvin kirkkaasti, minkälainen Kristuksen työ meidän puolestamme on. Hän ei epäröi kirjoittaa Kristuksesta. Näistä kirjan kohdista lukijalle tuntuvat välittyvän uskonpuhdistuksen valtimonlyönnit, itse asiassa Jumalan suuret pelastusteot. Ne siunaavat ja valaisevat –mutta vain niin kauan kun niitä tutkii itsenäisinä ja erillisinä kirjan kappaleina ilman kirjan muuta antia.

Ongelma on siis se, että aika ajoin kirjoittaja nostaa Kristuksen rinnalle –siis todella hänen rinnalleen –muita asioita. Kristuksen lunastusta ja armoa koskevan kohdan jälkeen kirjassa tuon tuosta avautuu kohtia, joissa tekijä puhuukin Kristuksen elämästä esikuvana, jota meidän on elämässämme seurattava. Tekijä asettaa Kristuksen elämän sillä tavalla uskovalle malliksi, että Kristus ei enää ole riittävä Vapahtaja, vaan oman elämänsä esimerkin kautta hän vaatii seuraajiltaan samanlaista elämää, jota itse eli.

Tarkkailematon lukija tuskin huomaa, että kesken Kristuksen armon opetuksen hänelle asetetaan vaatimuksia, jotka ovat samankaltaisia kuin Vanhan liiton lain vaatimukset. Kirjoittajan mukaan kristityn täytyy Kristukseen turvautumisen lisäksi elää Kristuksen elämän kaltaista elämää. Tämä tarkoittaa, että kristityn täytyy elää niin kuin Jumala –sillä Kristus on Jumala.Jos kirjoittaja käyttäisi tätä Kristus+ opetusta eli Kristuksen armoon kytkemiään ehtoja ja vaatimuksia ”piiskatakseen” niillä lukijoita takaisin yksinomaan Kristuksen turviin, häntä voisi ymmärtää.

Mutta näissä kristityn elämää käsittelevissä kohdissa tekijä opettaa, että uskova jää vaille oleellisia hengellisiä asioita tai hän voi jopa menettää Kristuksen sovitustyön ansiot, ellei hän uskovaksi tultuaan elä Herran tahdon mukaan. Tarkkaavainen lukija huomaa, että vaikka Kristuksen sovitustyö on ihmeellinen ja suuri, niin ihmisen kohtalo on sittenkin viime kädessä hänen omissa käsis-sään, ts. hänen kyvyssään elää niin kuin Jumala tahtoo.

Näin kirjoittajan kokonaisopetus ei ole sama kuin se, mitä hän kirjan erillisissä kohdissa sanoo Kristuksen lunastustyöstä meidän puolestamme. Hänen kokonaisjulistuksensa jakaa vastuun pelastuksesta Jumalan ja lukijan kesken. Jumalan pelastustyö on riittävä, hän kirjoittaa. Mutta sitten hän myös sanoo, että Jumalan pelastustyö on riittävä edellyttäen, että kristitty tekee oman osuutensa. Oma osamme on elää Jumalan tahdon mukainen elämä.

Samalla tavalla opetetaan monin paikoin Suomessa nykyisin suurissa ja pie-nissä kokouksissa ja monissa kirjoissa. Tällainen opetus herättää iloa siksi, että siinä puhutaan Kristuksen kuoleman suuresta siunauksesta. Mutta saman tien kuulijat ja lukijat johdetaan –useimpien huomaamatta –harhaan antamalla elämänohjeita, joita noudattamalla he voivat päästä iankaikkiseen elämään. Harva panee merkille, että tällä tavalla uskoa Kristuksen lunastustyön riittävyyteen ei vahvisteta vaan sitä murennetaan.

Ne, jotka eivät Kristusta tunne, saavat ehkä sen kuvan, että Kristus on uskosta osattomien armahtaja. Mutta uskovien elämä ratkaisee sitten paljon –ja viime kädessä se ratkaisee kaiken eli heidän iankaikkisen kohtalonsa. Kristuksen pelastustyön riittävyyttä ei pitäisi millään perusteilla saattaa epäilyksen alaiseksi. Kunnia pelastuksesta kuuluu yksin hänelle.

Per-Olof Malk

https://www.evankeliumikoulu.fi/wp-content/uploads/2014/12/AR_2013-4.pdf

kirjoittaja Hellevi Ke Tammi 15, 2020 9:59 am

Nähdessään juopon makaavan ojassa tunnettu evankelista
D.L. Moody totesi: ”Hän ja minä olemme samanlaisia. Meidät erottaa vain Jumalan armo.” Apostoli Paavali sanoi sen näin: ”Minä tiedän, ettei minussa, se on minun lihassani, asu mitään hyvää.”Sitten hän parahti: ”Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?”Ja hetkeä myöhemmin hän kirjoitti: ”Mitään kadotustuomiota ei ole niille, jotka Kristuksessa Jeesuksessa ovat.”

https://www.evankeliumikoulu.fi/wp-content/uploads/2014/12/AR_2013-4.pdf

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
				1	2	3
4	5	6	7	8	9	10
11	12	13	14	15	16	17
18	19	20	21	22	23	24
25	26	27	28	29	30

Kristus + (plus)

Kristus + (plus)

Vs: Kristus + (plus)