Tekoäly, tekosielu ja tekousko

kirjoittaja jarrut Pe Tammi 05, 2024 11:51 am

Tekoäly, tekosielu ja tekousko

Amerikkalainen science fiction -kirjailija Norman Spinrad julkaisi 1993 romaanin
nimeltä Deus X. Siinä erään kuolevan papin tajunta ladataan kovalevylle, jota
säilytetään Vatikaanissa (jossa muuten on tällöin naispuolinen paavi).
Tarkoituksena on tutkailla sitä, miten sielun käy tällaisessa tilanteessa. Voiko enää
puhua sielun olemassaolosta, kun henkilön tajunta on olemassa vain bitteinä. Voiko
sielunkin tallettaa elektroniseen muotoon?

Miten sielua silloin hoidetaan?
Mielenkiintoisesta kirjasta ei sen enempää, mutta kirjan perusidea herättää
kysymyksiä aikanamme, jolloin tekoälyä kehitetään puolella ja toisella, ja pidetään
itsestäänselvyytenä, että jonakin päivänä kehitetään keinotietoisuus, jota on
mahdotonta erottaa ihmisestä, tai itse asiassa se on monin tavoin ylivertainen
ihmiseen nähden. Tekoälyköt tulevat olemaan aidompia besserwissereitä kuin
nykyiset orgaaniset. Yhdistettynä toiseen uutuuteen, 3D-tulostukseen, voidaan
kuvitella tulevaisuus, jossa tekoälyt monistavat itseään loputtomiin 3D-tulostuksen
avulla. Uhka vai mahdollisuus?

Spinradin kirja kutkuttaa ajatuksellaan tekoälynä eksistoivasta papista. Millä tavoin
sellainen e-prelaatti voisi olla parempi kuin normaalin urpon tavoin geeniä täynnä
oleva liperinkantaja?

Jos ajatellaan normaalia seurakuntatyötä, tekoälypapit, tai kutsutaan heitä nyt
populaarimmin robottipapeiksi, tulisivat halvemmiksi kuin ihmiset. Ainakin jos
päästäisiin sellaiseen vaiheeseen, että kyseessä olisivat jonkun koodaajan työn
tulokset eivätkä oikeasti olemassa olleet tajunnat, jotka on vain muunnettu
ykkösiksi ja nolliksi. Se nimittäin voisi aiheuttaa hankalia eettisiä kysymyksiä myös
palkkauksen suhteen.

Kuka muuten ohjelmoisi papillisen älyn ja sielun? Millaista uskoa robottipapit
edustaisivat? Ehkä ei kannattaisi konsultoida ainakaan Migriä, sen verran omituisia
käsityksiä uskon olennaisista kysymyksistä siellä tuntuu liikkuvan. Pitäisikö tehtävä
ulkoistaa Suomen teologiselle instituutille, sen lyhenne STI kun on niin mukavan
lähellä SETI:ä, joka on lyhenteenä Nasan hankkeella, jossa etsitään älyllistä elämää
Maan ulkopuolelta?

Robottipapin ehdottoman hyviin puoliin kuuluisi se, että sen kanssa ei pääsisi
syntymään minkäänlaisia #metoo-ongelmia. Sehän voidaan ohjelmoida puheiltaan
täysin siveäksi, eikä sen ulkoisista piirteistä pystyisi edes arvaamaan onko se
mies vai naispuolinen. Pisimmälle robottien kehittämisessä on tällä haavaa edetty
naispuolisten seksirobottien kehittämisessä, jotka (kuulemma!) ovat kaikin puolin
hyvin aidon oloisia. Seksistä olisi melko luontevaa siirtyä seuraavaksi uskonnon
pariin, mutta pappisroboteista tehtäköön kuitenkin androgyynejä.

Paitsi että robottipapit voisivat tuoda ongelman jossakin päin maailmaa
vallitsevaan pappispulaan, ne voisivat Suomessa ratkaista piispanvalintaongelman.
Sovittaisiinko, että piispoiksi ei valita enää lainkaan ihmisiä vaan nimitetään
pelkästään robotteja? Nyt joku siellä huutelee väliin, mutta hänelle Stimulus sanoo,
että ei, piispat eivät ole tällä hetkellä robotteja.

Robottipiispoilla ratkaistaisiin kaksikin ongelmaa. Enää ei tarvitsisi miettiä sitä,
miten naisiakin saataisiin piispoiksi, kun kaikki piispat olisivat muunsukupuolisia.
Toiseksi ei tarvitsisi huolehtia kirkon yhtenäisyydestä, kun kaikille piispoille
voitaisiin ohjelmoida samanlaiset kannat joka kysymykseen.

Kun ensin piispat ja papit saataisiin robottikantaan, voitaisiinkin seuraavaksi siirtyä
seurakuntalaisten robotisoimiseen. Uskontunnustus kaikuisi komeasti yhteen
ääneen ja täsmälleen samaan tahtiin. Ja kirkot olisivat aina täynnä.
Stimulus

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/62a45646-fbd4-4db6-9afd-b035d5e6b9f2/content

Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su
				1	2	3
4	5	6	7	8	9	10
11	12	13	14	15	16	17
18	19	20	21	22	23	24
25	26	27	28	29	30